Sähkösuunnittelijat NSS ry
Säännöt

(hyväksytty PRH 27.1.2010)
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Sähkösuunnittelijat NSS ry, Elkonsulterna i Finland NSS rf.
Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan yhdistyksen nimestä käyttää epävirallista
englanninkielistä nimeä Association of Finnish Electrical Designers NSS. Sen
kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää hyvää sähkösuunnittelutapaa ja toimia
sähkösuunnittelijoiden ammatillisena yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
2.1
pyrkii aikaansaamaan ja ylläpitämään hyviä suhteita jäsentensä ja näihin työsuhteessa
olevien henkilöiden kesken.
2.2
seuraa alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla
2.3
kehittää ja valvoo jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja muita yhteisiä asioita
2.4
pyrkii parantamaan jäsentensä ammattitaitoa tiedottamalla alan kehityksestä sekä
järjestämällä kokouksia, koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, neuvottelupäiviä ja
näyttelyitä
2.5
tiedottaa keskeisistä asioista alaan liittyville piireille ja tarpeen tullen myös muille sekä
harjoittaa julkaisutoimintaa
2.6
edistää sähköalan kehitystä ja sähköturvallisuutta antamalla lausuntoja ja tekemällä
aloitteita alaa koskevien säädösten ja määräysten uusimiseksi tai muuttamiseksi sekä
ohjaamalla ja neuvomalla jäseniä niiden soveltamisessa
2.7
toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa jäsentensä alaan vaikuttavien yhteisten
kysymysten selvittämiseksi
2.8
yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistaa
kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

Jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa
3.1
oikeuskelpoinen yhteisö tai luonnollinen henkilö, joka täyttää asetetut vaatimukset
3.1.1
Yritysjäseneksi voidaan hyväksyä alalla yhtäjaksoisesti
vähintään kaksi (2) vuotta toiminut päätoimisesti sähköteknistä suunnittelutoimintaa
harjoittava yritys tai suunnittelualan yritys, jossa on sähköteknistä suunnittelutoimintaa
päätoimisesti harjoittava yksikkö.
3.1.2
Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä sähköteknisellä alalla suunnittelu-, tutkimus-,
valvonta-, opetus-, rakennuttamis- tai tarkastustoimintaa suorittava henkilö, joka
täyttää seuraavat edellytykset:

Tehtävät
Kokemusta ja ammattitaitoa edellyttävät itsenäisesti suoritettavat ja vaativat
sähköteknisen alan suunnittelu-, tutkimus-, valvonta- tai tarkastustehtävät.

Pätevyys
Diplomi-insinöörin, insinöörin tai teknikon tutkinto, sekä näyttöä alalta suoritetusta
työstä vähintään kahden vuoden ajalta.

3.2
Asiantuntijajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jonka ammatillisen toiminnan voidaan
katsoa myötävaikuttavan yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Yhdistyksen ehdokasjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla pätevyysvaatimusten
mukainen opiskelu on vielä kesken, tai jolla ei ole vielä kahden (2) vuoden kokemusta
alalla suoritetusta työstä.
Henkilöjäsenen jäädessä eläkkeelle, hän voi suostumuksensa mukaisesti jatkaa
yhdistyksessä eläkeläisjäsenenä.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua luonnollinen henkilö, joka on erityisesti edistänyt tai
kehittänyt sähköalaa.
Yhteistoimintayritysjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toimintaa tukeva
oikeuskelpoinen yhteisö.
Yhdistyksen aikaisempien sääntöjen perusteella hyväksyttyjen jäsenten jäsenoikeudet
säilyvät.


Hakemus yhdistyksen henkilöjäseneksi, yritysjäseneksi tai
yhteistoimintayritysjäseneksi sekä ehdokasjäseneksi liittymistä varten on tehtävä
kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle ja siinä on ilmoitettava hakijan nimi, osoite ja muut
hallituksen vaatimat tiedot.
Jäsenyys tulee voimaan, kun hallitus on jäsenanomuksen käsitellyt ja hyväksynyt.
Hallituksen eväämä hakemus voidaan hakijan niin halutessa alistaa yhdistyksen
kokouksen ratkaistavaksi. Hyväksymiseen vaaditaan kolme neljäsosan (3/4) äänten
enemmistö yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä.
3 §:n kohdassa 3.2 mainitun kutsun asiantuntijajäseneksi tekee yhdistyksen hallitus.
Kutsun yhdistyksen kunniajäseneksi tekee yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.


Yhdistyksen jäsen on oikeutettu hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti
tekemänsä irtisanomisen kautta tai myös yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan
tekemänsä ilmoituksen nojalla eroamaan yhdistyksestä.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä 3 §:n vaatimuksia, joka rikkoo näitä
sääntöjä tai yhdistyksen kokouksen päätöksiä vastaan tai joka on lyönyt laimin
yhdistykselle suoritettavat maksunsa tai muulla tavoin harjoittaa sähköteknistä
suunnittelualaa vahingoittavaa toimintaa.
Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksestä tiedon
saatuaan kirjallisesti hakea muutosta yhdistyksen kokoukselta, joka käsittelee asian
tavallisessa järjestyksessä. Muutoshakemus on jätettävä hallituksen puheenjohtajalle
tai varapuheenjohtajalle tai sihteerille.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

Maksut

Yhdistyksen yritys- ja henkilöjäsen suorittaa yhdistykselle jäseneksi tulleessaan
liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, jotka määritellään yhdistyksen
syyskokouksessa erikseen kummallekin jäsenryhmälle. Syyskokous määrittää
vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden erikseen eläkeläisjäsenille, asiantuntijajäsenille
ja ehdokasjäsenille. Eläkeläisjäseniltä, ehdokasjäseniltä ja asiantuntijajäseniltä ei
peritä liittymismaksua. Maksut tulee suorittaa hallituksen määräämän ajan kuluessa.
Kunniajäsen ei suorita yhdistykselle jäsenmaksua.
Yhdistyksen yhteistoimintayritysjäsen suorittaa yhdistykselle vuosimaksun, joka
määritellään yhdistyksen syyskokouksessa. Yhteistoimintayritysjäsen ei suorita
yhdistykselle liittymismaksua.

Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus.
Hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi (2)
vuodeksi kerrallaan valittuina kuusi (6) muuta jäsentä, joista puolet eli kolme (3) on
vuosittain erovuoroissa. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta kaikilla hallituksen jäsenillä
on henkilökohtainen varajäsen.
Puheenjohtaja voidaan valita peräkkäin korkeintaan neljäksi (4) toimikaudeksi.
Jäsen voidaan valita hallitukseen korkeintaan kahdeksi (2) toimikaudeksi peräkkäin.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan.
Sihteerin ja varainhoitajan voi hallitus valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Varajäsen toimii hallituksen kokouksessa täysivaltaisena jäsenenä varsinaisen
jäsenen ollessa estynyt. Varajäsenellä on oikeus osallistua kaikkiin hallituksen
kokouksiin, mutta ilman äänioikeutta, mikäli varsinainen jäsen on läsnä.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme (3)
muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä
tasan voittaa se puoli, jota puheenjohtaja on äänestänyt. Jos puheenjohtaja ei ole
äänestänyt ja äänet ovat menneet tasan, ratkaistaan asia arvalla.
Hallitus voi kiireellisissä tapauksissa pitää yksittäistä asiaa koskevan
sähköpostikokouksen, silloin kun hallituksen jäsenet ovat siitä yksimielisiä.
Hallitus päättää henkilön toimimisesta määrätyssä asiassa yhdistyksen edustajana.
Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja
kiinnittämisestä.

Vaalitoimikunta

Yhdistykselle valitaan vuosittain yhdistyksen kevätkokouksessa vaalitoimikunta, jossa
on kolme (3) jäsentä. Vaalitoimikunnan tehtävänä on valmistella ja ehdottaa
syyskokoukselle puheenjohtajaa ja hallitusta koskevat henkilövalinnat.
Syyskokouksessa voidaan esittää myös muita ehdokkaita.
Vaalitoimikunnan jäsenten peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä on neljä.
Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka tehtävänä on
puheenjohtajana toimimisen lisäksi huolehtia toimikunnan koollekutsumisesta sekä
työn tulosten raportoinnista.
Vaalitoimikunnan ehdotus tulevan vuoden henkilövalinnoiksi on liitettävä
syyskokouskutsuun.

Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen jäsenet
aina kaksi yhdessä.
Yhdistyksen hallitus voi oikeuttaa yhdistyksen toimihenkilön yksin kirjoittamaan
yhdistyksen nimen.

Tilit
10§
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on asiakirjoineen jätettävä
tilintarkastajille vähintään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta.

Yhdistyksen kokoukset
11 §
Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat vuosittain kahteen (2) varsinaiseen kokoukseen.
Kevätkokoukseen, joka on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen,
joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
5. Valitaan yhdistyksen vaalitoimikunta.
6. Käsitellään muut yhdistyksen hallituksen tai jäsenten esittämät kokouskutsussa
mainitut asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Käsitellään hallituksen seuraavaa kalenterivuotta varten esittämä
toimintasuunnitelma.
4. Käsitellään hallituksen seuraavaa kalenterivuotta varten laatima
talousarvioehdotus sekä päätetään jäseniltä perittävistä liittymis- ja
jäsenmaksujen sekä viivästyskorkojen suuruudesta. Lisäksi vahvistetaan
yhdistyksen luottamushenkilöille mahdollisesti maksettavien palkkioiden
suuruus.
5. Valitaan tulevan toimintakauden puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä
henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle.
6. Valitaan kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.
7. Käsitellään muut yhdistyksen hallituksen tai jäsenten esittämät kokouskutsussa
mainitut asiat.
Asia on otettava kokouksen käsiteltäväksi, jos siitä on tehty kirjallinen pyyntö
yhdistyksen hallitukselle neljäkymmentä (40) päivää ennen kokousta.
Ylimääräinen kokous pidetään milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun yksi
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti määrättyä
tarkoitusta varten hallitukselta pyytää.
Ylimääräisessä kokouksessa voidaan käsitellä ainoastaan kokouskutsussa mainitut
asiat.
Yhdistyksen kokouksesta on ilmoitettava vähintään kaksikymmentä (20) ja enintään
kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenen
sähköpostiosoitteeseen tai jäsenelle postitettuna kirjeenä ilmoitettuun osoitteeseen.

Äänioikeus
12 §
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella erääntyneen jäsenmaksunsa suorittaneella
henkilöjäsenellä, asiantuntijajäsenellä sekä henkilöjäsenellä, joka kuuluu yritysjäsenen
henkilökuntaan yksi (1) ääni.
Ehdokasjäsenillä, eläkeläisjäsenillä ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta.
Jokaisella yritysjäsenellä on seuraava taulukon mukainen yrityksen henkilömäärään
sidottu äänimäärä.
Jäsenyrityksen Äänten
henkilökunta lukumäärä
1-2 1
3-5 2
6-10 3
11–20 4
21–40 5
41 ja yli 6
Henkilökunnaksi lasketaan yrityksen vakinaisessa työsuhteessa olevat
kalenterivuoden alussa työskentelevät toimihenkilöt, joista yritys on maksanut
jäsenmaksunsa.
Yhdistyksen kokouksessa ratkaistaan asiat, ellei näissä säännöissä toisin määrätä,
yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa,
mutta vaaleissa ratkaisee arpa. Valtakirjalla yhdistyksen henkilöjäsen tai yritysjäsenen
edustajana toimiva henkilö voi edustaa korkeintaan yhtä muuta jäsentä.
Suljettu äänestys on suoritettava, jos joku jäsen sitä vaatii.
Yhteistoimintayritysjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen purkaminen
13§
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta katsotaan
hyväksytyksi, jos kahdessa (2) toisiaan vähintään kahden (2) kuukauden väliajan
jälkeen seuraavassa kokouksessa, joista jälkimmäinen kokouskutsu voidaan antaa
vasta ensimmäisen kokouksen jälkeen, vähintään kolme neljäsosaa (3/4) saapuvilla
olevien yhteenlasketusta äänimäärästä on ehdotusta kannattanut. Toisen kokouksen
tulee olla sääntömääräinen kokous.
Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään sen varat viimeisen kokouksen
päätöksen mukaan sähkösuunnittelualan kehittämistä tarkoittavaan yleishyödylliseen
tarkoitukseen, joka on sopusoinnussa yhdistyksen tarkoitusperien kanssa.