Talotekniikka-alan toimijat ovat rakentamisalan näkymiä ennustaneiden tahojen kanssa samoilla linjoilla: ei kovin hyvältä näytä. Joitakuita tuleva kevät suorastaan hirvittää; nähdäänkö samanlainen konkurssien tsunami kuin 1990-luvulla? Nyt tarvitaan nopeita toimia, jotta korjausrakentaminen saadaan vauhtiin ja pahimmat skenaariot torjuttua.
Talotekniikka-alan suhdannekyselyssä asuntotuotannon laskua ennakoi lähes 90 prosenttia vastaajista. Pelastusta uudisrakentamisen näkymiin ei ole luvassa toimisto- ja liiketilarakentamisestakaan; sen vähenemistä ennakoi vastaajista reilut 70 prosenttia. Himmeä toivonpilkahdus nähdään teollisuus- ja julkisessa rakentamisessa.
Asunnoissa muhii valtava korjausvelka ja suuri energiatehokkuuden parantamispotentiaali. Talotekniikkaa uudistavia saneerausurakoita ei kuitenkaan saada ilmiselvästä tarpeesta huolimatta käyntiin taloyhtiöiden rahoitusvaikeuksien takia.
– Korjauslainojen saaminen on vakuuksien riittämättömyyden takia vaikeutunut. Valtion takaus taloyhtiöiden lainoille olisi yksi konkreettinen keino auttaa koko rakentamisalaa matalasuhdanteen yli, sanoo Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin toimitusjohtaja Marko Utriainen.
Hallituksen budjettiriihessä päätettiin uudistaa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta koskeva lainsäädäntö. Talotekniikkaliitto osallistuu perusparannuslainojen valtiontakausta koskevan lainsäädännön uudistustyöhön mielenkiinnolla, mutta lakiuudistus tukee rakennusalan toimintaedellytyksiä vasta keskipitkällä aikavälillä.
Talotekniikkaliiton ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen painottaa korjausrakentamisen tukitoimien tarpeellisuutta alan työllisyyden edistämiseksi, sillä budjettiriihen tulos jäi tältä osin laihaksi, eikä tarjoa nopeita ratkaisuja.
– Hankealoitusten tulppaaminen pistää urakoitsijat nopeasti syvään päätyyn. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan taloyhtiöitä olisi tehokas keino saada remontit käyntiin, Hokkanen sanoo.
Tarjouspyynnöt jäissä, tilauskanta hupenee
Tilauskanta on heikentynyt keväästä 2023, eikä sen ennakoida paranevan lähikuukausina. Peräti 60 prosenttia vastaajista ennakoi laskun jatkuvan kevättä 2024 kohden. Kun ei tule tarjouspyyntöjä, ei synny tilauskantaakaan. Täystyöllistävä tilauskanta on laskenut kevään 5 kuukaudesta 3 kuukauteen.
– Tulokset vastaavat julkisuudessa käytyä keskustelua. Kysymys kuuluukin, näkyykö keskustelun alavireisyys tuloksissa? Tulevaisuus ei näytä ruusuiselta, mutta pitää muistaa, ettei rakentaminen pysähdy kokonaan, vaikka rajua laskua onkin luvassa. Ja jokaisen laskusuhdanteen jälkeen on ainakin tähän asti seurannut aina nousukausi. Toivotaan, että näin käy tälläkin kertaa ja se tapahtuu mahdollisimman nopeasti, toteaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n hallituksen puheenjohtaja, Maskun Talotekniikkatiimin toimitusjohtaja Mika Nikula.
Suhdannetilanteelta vaikutus alan työllisyyteen
Rakentamisen synkeät näkymät vaikuttavat myös talotekniikka-alan yrityksiin. Jonkin verran lomautuksia ja irtisanomisia on näkyvissä, sillä vastaajat arvioivat henkilöstön määrän vähenevän kevääseen 2024 noin 5 prosenttia.
Viime vuosien suhdannekyselyissä vahvasti esillä ollut ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelma näyttää hieman hellittäneen. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että tilanne on kohtalainen. Toki haastetta vielä riittää, sillä 44 prosenttia näkee osaajien saatavuuden heikkona. Toimihenkilöiden osalta lukemat ovat jokseenkin samaa tasoa.
Uudisrakentamisen osuus laskussa, samoin kannattavuus
Vastaajien liikevaihdosta lähes puolet koostuu korjausrakentamisen urakoista. Uudisrakentamisen osuus liikevaihdosta on 31 prosenttia, huollon ja ylläpidon osuus 21 prosenttia.
Reilut kaksi viidesosaa vastaajista arvioi, että toiminnan kannattavuus heikkenee viime vuoteen nähden. Huolestuttavin tilanne on pienillä toimijoilla. Sen sijaan isoimmista toimijoista kaksi viidestä vastaajasta ennakoi liikevaihtonsa kasvavan.
– Suhdannekyselyn tulos ei varmasti ketään yllätä. Tilanne on haastava ja se näkyy luonnollisesti myös tuloksissa. Yksittäisten kysymysten ja vapaiden palautteiden osalta on kuitenkin aistittavissa myös orastavaa uskoa tulevaan. Vihreän siirtymän ja etenkin uusiutuvan energian – aurinko, tuuli, maalämpö – sekä liikenteen sähköistymisen myötä aukeaa uusia mahdollisuuksia, jotka pitää tässä tilanteessa osata hyödyntää, toteaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin hallituksen puheenjohtaja, LSK Electrics:n liiketoimintajohtaja Jarmo Töyräs.