Page 17 - Plaani 2-2020

Sähkökynä
Digiloikalla uuteen normaaliin
”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä.”
Tämä legendaarinen Aku Ankka -lainaus on palannut mieleen monta kertaa viime aikoina. Koronakriisi muutti maailman kertaheitolla perin erilaiseksi kuin mihin olimme tottuneet. Moni sähkösuunnittelija on vaihtanut tutun toi- mistoympäristön kotikonttoriin. Joillekin työpaikan ulkopuo- lella tehtävä työ on tuttua jo vanhastaan, mutta luulen että moni myös kokeilee sitä nyt ensimmäistä kertaa. Talotek- niikka-alalla on etulyöntiasema moneen muuhun nähden, sillä suunnittelijat ovat hyödyntäneet etäyhteyksiä jo vuosi- kymmeniä. Vielä 80-luvulla yhteydet hoidettiin puhelimella, 90-luvulla tulivat sähköpostit, vuosituhannen vaihteessa projektipankit ja viime vuosina videoneuvottelusovellukset. Parhaillaan suunnittelu on vauhdilla siirtymässä pilveen, jossa etätyö on jatkuvaa, reaalikaista ja vuorovaikutteista.
Koronakriisi tulee jättämään jälkensä toimitilabisnekseen. Media on kertonut yli miljoonan suomalaisen siirtyneen etätöihin. Etätyöstä on tullut uusi normaali varsinkin toimis- totyöntekijöille. Varovaisesti arvioituna Suomessa on keski- määrin 30 m2 toimistotilaa per työntekijä. Jos vaikka puoletkin tästä joukosta tekee jatkossakin pääosan työstään etänä, 15 miljoonaa neliötä toimistotilaa jää tarpeettomaksi. Melko moni toimitilahanke menee koronakriisin myötä jäihin tai ainakin uusien tilojen rakentamisen tarve harkitaan uudestaan.
Työturvallisuuskeskuksen mukaan etätyöympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen, rauhallinen ja työhön sopiva. Harvalla kuitenkaan on kotonaan erillistä työhuonetta, vaan suunnitte- lija voi joutua jakamaan työtilan asuinkumppanin ja taustalla leikkivien lasten ja lemmikkien kanssa. Työergonomian kanssa voi olla vähän niin ja näin, eikä kukaan katso työturvallisuu- den perään. Itse olen onnellisessa asemassa, sillä talossa on sen verran huoneita, ettei muiden perheenjäsenten läsnäolo juurikaan häiritse. Pahin häiriötekijä on kollikissa Herman, jolla on tapana esittää mielipiteensä varsin kuuluvasti.
Etänä tehtävä suunnittelutyö edellyttää uudentyyppistä turvallisuusajattelua. On selvää, että verkkorikolliset yrittävät hyötyä tilanteesta tavalla tai toisella. Tietomurtojen riski kas- vaa, varsinkin jos työtä tehdään kotikoneella heikosti suoja- tun kotiverkon kautta. Työpaikalta lainatut arvokkaat tieto- työkalut CAD-lisensseineen voivat houkuttaa murtomiestä.
Asukkaiden ympärivuorokautinen läsnäolo toki vähentää murtoriskiä, mutta ei poista sitä kokonaan. Tekninen valvonta vähentää huolta, mutta kattava kuorisuojaus ei normaalisti kuulu kotien varusteisiin. Etätyötä tekevä suunnittelija voi joutua kohentamaan kotinsa turvallisuutta omalla kustan- nuksellaan. Veikkaan että seuraavissa TES-neuvotteluissa nousee esille kotitoimiston turvallisuustason nostamiseen liittyvien kustannusten kompensoiminen työntekijöille.
Turvallisuus nousee jatkossa yhä keskeisemmäksi teemaksi yhteiskunnassa. Panostus näkyy teknologian kehityksessä, joka on todella nopeaa. Vartijarobotit ovat yksi tämän päivän ilmiöistä. Virasto- tai toimistotalon aulassa luoksesi huristeleva Star Warsin R2-D2:n näköinen härveli voi pyytää sinua skan- naamaan kulkulupasi ja saatella sinut sen jälkeen matkaan hy- vän päivän toivotuksin. Tarvittaessa se voi kutsua ihmiskollegat paikalle. Tavalliseen valvontakameraan liitetyn tekoälyn avulla ihminen pystytään tunnistamaan ja esimerkiksi avaamaan kul- kureitti tietylle alueelle kiinteistössä. Ovet voidaan myös lukita ei-toivotulta tai epäilyttävästi käyttäytyvältä sisäänpyrkijältä.
Uusimpina turvallisuuden muotoina ovat nousseet esille erilaiset mobiilisovellukset. Älypuhelimia käytetään jo kulun- valvonnassa ja monien web-pohjaisten palveluiden pääsyn- hallinnassa. Koronakriisin myötä on alettu puhua mobiiliapp- likaatiosta, joka hälyttää virusta kantavan henkilön ollessa lähistöllä. Teknisesti olisi myös mahdollista estää koronapo- sitiivisen työntekijän pääsy työpaikalle. Tarpeetonta kontrollia pitää kuitenkin pyrkiä välttämään viimeiseen saakka.
Rakennusautomaation vähittäinen siirtyminen pilveen tekee mahdolliseksi myös valaistuksen tai ilmanvaihdon säätämisen työntekijän mieltymysten mukaan. Kaupallisia sovelluksia on jo markkinoilla. Henkilökohtaisten ohjausten käyttöönottoa tulee kuitenkin harkita huolellisesti yhdessä tilojen käyttäjien kanssa. Ketään ei saa leimata holtittomak- si energiankäyttäjäksi kirkkaan valaistuksen tai voimakkaan ilmanvaihdon takia.
Hyvää alkukesää kaikille ja turvallista digiloikkaa uuteen normaaliin.
Oulussa 27. päivänä huhtikuuta 2020, Esa Halmetoja
17Plaani 2 2020 Teleratkaisut ja turvallisuus