Page 28 - Plaani 3 - 2021

"Valomainokset tulevat eri valmistajilta ja niiden pintakirkkaudet vaihtelevat, joten ryhmänä himmentäminen ei ole toimiva ratkaisu."
"Helsingin häiriövaloselvitykseen olemme ohjeistaneet, että valo- mainosten asentamisen jälkeen niitä pitäisi tarkastella pimeällä ja sen pohjalta säätää pintakirkkaus oikealla tasolle."
STANDARDEJAKIN LÖYTYY
Helsingin Hernesaaren valaistuksen yleissuunnitelmaa tehdessään Larsen tiedusteli kaupungilta, minkälaisia valaistustasoja eri lajien urheilukenttien suunnitelmiin tulisi kirjata. Selkeää valmista ohjeis- tusta ei kaupungilta löytynyt.
Standardissa SFS EN 12193 esitetään liikunta- ja urheilualueiden valaistuksen määrälliset ja laadulliset vaatimukset sekä ohjeistetaan valaistusluokan valintaan.
"Standardin mukaisesti ehdotin jalkapallokentälle keskimäärin 75 luksia. Lopputulema on, että erilaisten Hernesaaren alueelle suun- niteltujen urheilualueiden valon määrät vaihtelevat kymmenestä luksista jopa 200 luksiin, käyttötarkoituksen mukaan."
Ulkotyöpaikkojen valaistusstandardissa EN 12464-2 sekä katu- valaistusstandardissa EN 13201-2 häiriövalon määrälle annetaan erilaisia arvoja.
”Haasteena ovat muun muassa puistokentät, joiden valaistusta
on saneerattu vuosien varrella ilman tarkempaa suunnittelua ja joille kaupunki määrittää kevyen liikenteen alueilla käytetyn P- valaistusluokan, joka ei automaattisesti sisällä häiriövalotarkastelun vaatimusta."
"Standardeihin nojaava ohjeistus ja häiriövalolaskelmien vaatiminen poistaisi ongelmista suuren osan."
SAMOILLA TYÖKALUILLA
Kiinteistön ulkovalaistusta suunniteltaessa sähkö- ja valaistussuun- nittelijan yhteinen haaste on katsoa kokonaisuutta ja pitää valo kyseisellä tontilla.
"Jos esimerkiksi katuvalo on aivan pihan vieressä, niin pihan voi- makas valaiseminen ei ole tällöin järkevää."
(vas. yllä) Pihavalot uudelleen suunnattuna. Alun perin toimis- totalon seinälle asennettu uusi pihavalaistus häikäisi lähialueen asukkaita. Valaisimet olivat liian matalalla ja suuntasivat valon liian ylös. Paikallislehti kirjoitti asukkaiden kokemasta häiriöstä ja kiinteistönomistaja lupasi pari päivää lehtijutun jälkeen, että valot suunnataan uudelleen.
(vas. kesk.) Mainosnäyttöjen tulisi olla automaattisesti pimeällä himmentyviä ja myös kiinteissä valomainoksissa pitäisi olla omat himmentimet. Näytöt saattavat olla pintakirkkaudeltaan jopa 3000 cd/m2 vaikka suositeltava ja ihan riittävä arvo olisi alle 200 cd/m2. Liikkuva kuva aiheuttaa välkkyvää valoa ympä- ristöön ja se voi aiheuttaa terveyshaittoja (migreeni tai epilep- siakohtaus) valolle herkille ihmisille.
(vas. alla) Rakennuskonevuokraamon piha-alue ilta-aikaan. Aluevalaistusta tulisi aina tarkastella myös alueen ulkopuolel- ta, varsinkin kun vaarana on valon leviäminen liikennealueille. Kirkas valo saattaa sokaista kuljettajan ja aiheuttaa vaaratilan- teita. Valo ei pysähdy tontin rajalle.
(oik. yllä) Toiminnallisten pihojen valaistuksessa on usein pa- rantamisen varaa. Koulun ja päiväkodin pihalla oleillaan melko paljon myös pimeän aikaan, joten pihojen viihtyisyyteen tulisi panostaa. Helsingissä valaistuksen suunnittelulle ei ilmeisesti ole selkeitä ohjeita.
(oik. alla) Kerrostaloalueiden piha- ja parkkialueilla on yleisty- nyt tapa "saneerata" valaistusta asentamalla liiketunnistimella varustetut lediheittimet vanhaan valaisinpylvääseen. Tämä aiheuttaa lähes poikkeuksetta häikäisyä ja valon leviämistä ei-toivottuun suuntaan. Järkevämpi ratkaisu olisi uusia itse pyl- väsvalaisin energiatehokkaampaan. Mitä vähemmän häikäisyä tilassa on, sitä helpompaa siellä on nähdä pimeällä.
Kirkkaat ledit loivat häiriövalo- ongelman
Suomessa häiriövalo-ongelma alkoi konkretisoitua ledien yleistyessä, kun asentajat vaihtoivat vanhojen heittimien tilalle uudet, häiritsevästi ympäristöään valaisevat kirkkaat ledit.
Häiriövalo-käsite tunnettiin jo parikymmentä vuotta sitten, mutta esimerkiksi valaistussuunnittelun opetuksen yhtey- dessä siitä ei juurikaan puhuttu.
"Suomesta katsoen asia tuntui silloin kaukaiselta. Ongel- maksi koettiin nimittäin valtameren rannalla olevien hotel- lien kirkkaat valot ja merikilpikonnien hiekasta kuoriutuvat poikaset, joiden pitäisi suunnata kohti kuun valaisemaa merta, mutta ne kääntyvätkin kohti hotelleja”, kertoo valaistussuunnittelua Tampereen ammattikorkeakoulussa 1997–2001 opiskellut Annukka Larsen.
Hän sanoo häpeävänsä joitakin työuransa alkuvaiheen toteutuksia.
"Puitten alle vain sijoitettiin valaisimia, jotka hohkasivat valoa suoraan taivaalle."
28Plaani 3 2021 Valaistus