Page 39 - Plaani 3 / 2023

projektiPlaani Kansallisteatterin viiden vuoden
remontti on valmis
Helsingin rautatientorin kyljessä sijaitseva Suomen kansallisteatteri kuuluu maamme tunnetuim- piin rakennuksiin. Sen takana sijaitsevat kaksi uudempaa samaan kokonaisuuteen kuuluvaa rakennusta ovat läpikäyneet perusteellisen remontin.
Teksti: Matti Valli Kuvat: Mikko Käkelä
Noin viisi vuotta kestäneestä korjausprojektista lupautuivat ker- tomaan käyttäjän edustajana hankkeessa toiminut Kansallisteat- terin valosuunnittelija Kalle Ropponen sekä sähkösuunnittelusta vastanneen Sitowisen suunnittelupäällikkö ja kyseisen sähköistys- projektin vetäjä Sauli Kinnunen sekä valaistussuunnittelija Miio Mätäsaho.
”Kansallisteatteri koostuu kolmesta eri-ikäisestä kiinteistöstä, joista remontoitiin kaksi: 1930-luvulla toteutettu laajennusosa, jossa sijaitsee varasto- ja työhuonetiloja sekä Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema, 1950-luvulla valmistunut modernistinen pienoisnäyt- tömörakennus”, Ropponen aloittaa.
Remontin ulkopuolelle rajautui 1900-luvun alussa rakennettu Jugend-linna päänäyttämöineen ja upeine aulatiloineen. Tämä teatterin niin sanottu vanhapuoli remontoitiin 22 vuotta sitten. Ropposen mukaan seuraava iso urakka onkin suuren näyttämön sähköremontti.
Vanhan osan isolla näyttämöllä harjoitukset ja esitykset jatkuivat normaalisti koko remontin ajan.
”Teimme pääurakoitsija SRV:n kanssa sopimuksen, että esitys- ten aikana työmaalla ei tehdä mitään äänekästä, mutta toisaalta teatteriväki sietää sen, että harjoitus- ja päiväaikaan työt etenevät työmaalla normaalisti”, Ropponen toteaa.
Koko kortteli on suojattu kaikkein vahvimmalla suojelukaavalla, SR1. Vahvimmin suojeltuja kohteita uudella puolella ovat julkisivu sekä aulatilat, jotka saivatkin remontissa paljon erityishuomioita. Töitten etenemistä haittasivat kaavasta tehty valitus, koronapande- mia ja tarvikkeiden hintojen nousu.
”Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi valituksen eikä jatkovalituslupaa haettu. Puolentoista vuoden viivästys kuitenkin nosti rakennus- kustannuksia ja alkuperäisiä suunnitelmia jouduttiin karsimaan ja muuttamaan”, Ropponen harmittelee.
SÄHKÖSUUNNITTELU JAETTIIN OSA-ALUEISIIN
Sauli Kinnunen kertoo, että Kansallisteatterin hankesuunnittelu alkoi vuonna 2018 ja työt luovutettiin tilaajalle 30. kesäkuuta. Arkki- tehtivetoisille ryhmille järjestetyn suunnittelukilpailun voitti Arkki- tehdit Davidsson & Tarkela – Sitowise oli voittaneessa ryhmässä sähkö-, tele- ja turvasuunnittelijana.
Projektissa tele-, turva- ja AV-tekniikka eriytettiin rakennussähkös- tä omaksi sähkösuunnittelun osa-alueeksi, jonka vetäjänä toimi Sitowisen Juha Kaivonurmi. Esitystekniikan suunnittelussa oli mukana myös Granlund.
”Monet hankkeen osa-alueet, kuten esitystekniikka, ovat olleet var- sin vieraita perinteiselle rakennussähkösuunnittelijalle. On jouduttu olemaan käyttäjien lähtötietojen varassa”, Kinnunen selventää.
”Yleistilojen perusvalaistus on DALI-valaistusta, mutta esitystiloissa ja katsomoissa tarvitaan jo linkit DMX:ään ja yhteys toimii Beckhoff- järjestelmän kautta. Opeteltavaa on riittänyt, kun käyttäjien toiveita on viety suunnitelmiin.”
ROILOTTAMISELLE EI AINA LUPAA
Sauli Kinnunen kertoo, että monin paikoin vanhat rakenteet olivat niin heikkoja, että rakennesuunnittelija ei antanut lupaa niiden roi- lottamiseen. Tällöin etsittiin vaihtoehtoisia reittejä, jotta tarvittavat kaapeloinnit käyttäjien pisteisiin pystyttiin tekemään. Reittivalin- noista museovirastollakin oli sanansa sanottavana.
Kerroskorkeudetkin tuottivat ongelmia. Varsinkin 30-luvun työtilois- sa korkeudet olivat varsin pieniä – jolloin esimerkiksi valaisimien upotussyvyyksissä riitti pohdittavaa.
”Korona-aikana tavarantoimittajat eivät pystyneet toimittamaan tarvittavia aktiivilaitteita, kytkimiä ja komponentteja. Komponentti- pulan takia suunnitelmien mukaista verkkoa ei voitu toteuttaa, vaan sitä on myöhemmin täydennettävä, Kinnunen harmittelee.
TEKNOLOGIALOIKKA NYKYAIKAAN
Kalle Ropponen selventää, että käyttäjän näkökulmasta haasteena on ollut se, että tekniikassa on siirrytty suoraan 1950-luvulta 2020-luvulle.
”Olemme toimineen kiinteistössä, jossa on käytetty muun muassa 1950-luvulta periytyviä vastapainoköysiä. Sähköt olivat pääosin alkuperäisessä kunnossa. Emme siis voineet antaa heti oikeita läh- tötietoja. Emme voineet konkreettisesti sanoa, paljonko esimerkiksi valokuitua tarvitaan”, Ropponen sanoo.
”Lähtötietoja kysyttäessä jouduimme usein perehtymään itsellem- me entuudestaan vieraisiin järjestelmiin. Kysyimme vertaistukea ja neuvoja toisilta teatteritaloilta ja suunnittelijoilta.”
39Plaani 3 2023 Valaistus