Page 19 - Plaani_1_2020

suunnitteluPlaani
(yllä) "ATT:n tonteille ja kiinteistöille ha- lutaan luoda yhtenäinen ja yhtenäisellä tavalla hallittava latausinfra", Aatte Saasta- moinen sanoo.
Sähköautolatauksen lisäksi sähkötehoa perinteiseen toteutukseen nähden ovat lisäämässä mahdolliset lämpöpumppuratkaisut sekä kohteisiin mahdollisesti tarvittavan sähkökattilan toteutus, mikäli kohteen lämmityksen huipputeho tuotetaan sähköllä.
"Normaalit asuntokohteet pitäisi pystyä toteuttamaan kuitenkin ilman keskijänniteliittymää. Tällä hetkellä energialaitosten kanta on se, että yhdelle tontille ei myönnetä kuin yksi sähköliittymä."
"Esimerkiksi paikoitusalueelle ei myönnetä omaa sähköliittymää, vaan kaikki teho tulee kierrättää asuinrakennuksen pääkeskuksen kautta. Toivottavasti tämä pullonkaula saadaan korjatuksi", Saasta- moinen sanoo.
Aikaisemmin ATT:llä ei ole ollut latauksesta erillistä ohjetta. Sähkö- suunnitteluohjeessa pyydettiin vain toteuttamaan sähköauton la- taukseen tarvittava tehovaraus kohteen liittymään sekä keskuksiin.
"Nyt siis varauksesta on edetty latausasemien asentamiseen."
"LATAUSPAIKOILLE OMAT LIITTYMÄT"
Sähköntuotannon päästöt ovat viime vuosina pienentyneet merkit- tävästi. Hiilineutraalitavoitteet eivät kuitenkaan toteudu osoittamalla pelkästään kiinteistön omistajaa.
"Velvoitteita pitäisi osoittaa myös energialaitoksen suuntaan, esimerkiksi siten, että asuintalokohteille myönnettäisiin lisäliittymiä, jotta sähköautojen latauksen tuoma huipputehon tarve voitaisiin kattaa", Saastamoinen pohtii.
Asia helpottaisi erityisesti uusien asuntokohteiden toteuttamista, mutta myös muiden kohteiden erillissaneerauksia.
"Toki ei tämä ole helppo asia energialaitoksillekaan. Riittävän vahvaa siirtoverkkoa ei voida yht'äkkiä rakentaa joka alueelle", Saastamoinen toteaa.
Laskutusperusteena on latausaseman mittaama kulutettu säh- köenergia. Käyttäjä tunnistautuu RFID:llä tai palveluntarjoajan mobiilisovelluksella.
Palveluntarjoaja laskuttaa suoraan lataajaa ja hyvittää tuoton koh- dekiinteistölle palvelusopimuksessa mainitulla tavalla.
Latauslaitteetkin kuluttavat energiaa, ja sitä mitataan kiinteistön jakokeskukseen asennettavalla sähköenergiamittarilla.
"Mittari liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään Mbus- tai Modbus-väylällä kulutuksen seurantaa varten", Saastamoinen selventää.
19Plaani 1 2020 Rakennuttaminen
iStockphoto