Page 21 - Plaani_1_2023
P. 21
Sähkökynä
Veteen piirretty viiva
Sähkön riittävyys ja hinta ovat viime kuukausina olleet kahvitaukojen kuumin puheenaihe. Talvi on kuitenkin sujunut hyvin ja sähköä on riittänyt kaikille. Joulukuussa saatiin esimakua siitä mitä voi tapahtua, kun sähkön kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Pörssihinnat nousivat pilviin, myyntiyhtiöitä kaatui, halpoja sopimuksia irtisanot- tiin ja maan hallitus päätti tukea hintaloukkuun ajautuneita kansalaisia. Jotkut suuret sähkönkäyttäjät innostuivat tekemään kiinteähintaisia hankintasopimuksia sähkö- pörssin ohi. Tämä näkyy sähköpörssin vaihdosta, joka on pienentynyt enemmän kuin kulutuksen lasku olisi edellyt- tänyt. Sähkö ei kuitenkaan loppunut ja sähkökatkoilta väl- tyttiin. Pörssihinnatkin ovat laskeneet siedettävälle tasolle. Toivottavasti tilanne jatkuu yhtä valoisana koko kevään.
Perinteisesti rakennuksen sähkön käyttö jaetaan käyt- täjäsähköön ja kiinteistösähköön. Lisäksi erikoiskoh- teissa saattaa olla erikseen mitattua prosessisähköä. Takavuosina jakolinja oli selkeä: käyttäjäsähköön kuului tilojen käyttäjien valaistus-, pistorasia- ja laitesähkö. Kaikki muu oli kiinteistösähköä. Suurissa rakennuk- sissa, joissa oli harvoja vuokralaisia, käyttäjäsähkö oli mahdollista mitata vuokralaisittain. Monen käyttäjän taloissa tämä ei aina onnistunut, vaan käyttäjäsähkö jyvitettiin vuokralaisille vuokraneliöiden suhteessa.
Vanhan määritelmän mukaan käyttäjäsähkö vastasi noin puolta kokonaiskulutuksesta. Tämä ei enää pidä paikkaansa. Nykyään käytetään pääosin led-valaisimia, työasemat ovat vaihtuneet läppäreihin, vanhat näytöt on korvattu led-näytöillä, tilojen käyttö on vähentynyt etätyön lisääntyessä ja niin edelleen. Tästä voisi päätel- lä, että käyttäjäsähkön osuus olisi pienentynyt murto- osaan aiemmasta.
Asia ei kuitenkaan ole aivan näin suoraviivainen. Myös kiinteistösähkön kulutus on alentunut. Leijonanosan kiinteistösähköstä on perinteisesti haukannut ilman- vaihto. Nykyään ilmamääriä säädetään portaattomasti henkilömäärän mukaan ja yötuuletuksista on pääsään- töisesti luovuttu. Lämmitystä ja jäähdytystä ohjataan dynaamisesti, aurinkopaneelit tuottavat osan kiinteistö- sähköstä ja niin edelleen.
Jako käyttäjä- ja kiinteistösähköön onkin pelkkä veteen
piirretty viiva. Todellisen jakauman selvittäminen on suuritöistä ja usean vuokralaisen kiinteistössä mah- dotonta. Pelkkä laitteiden tehojen kerääminen Excel- taulukkoon ei riitä. Sen lisäksi pitää arvioida niiden käyttötunnit. Lisäksi käyttö vaihtelee vuodenajan ja viikonpäivän mukaan.
Mitä merkitystä sähkön käytön jakamisella käyttäjä- ja kiinteistösähköön sitten on? Tilojen käyttäjähän viime kädessä maksaa kaikki kustannukset joko vuokrassa tai muuten. Kyse on usein siitä, että sähkön kustannus- vastuut on määritelty vuokrasopimuksissa. Toisaalta käyttäjiä pyritään motivoimaan oman sähkönkäyttönsä tarkkailuun ja vähentämiseen. Siksi vähentyneen käyt- täjäsähkön kulutuksen tulisi näkyä myös pienentyneenä vuokrana. Muutenhan tilankäyttäjän säästämät eurot ki- lisevät vuokranantajan taskuun. Vuokrankorotuspaineen pienentyminen on kehno selitys, jos töissä pitää istua pimeässä, karvalakki päässä ja toppahousut jalassa.
Vanhan kliseen mukaan sitä mitä ei voi mitata, ei myöskään voi johtaa. Onko sähkön mittarointi sitten riittävän hienojakoista, ja onko kulutusdataa tarpeeksi sähkön käytön johtamiseen? Vastaus on sekä kyllä että ei. Rakentamismääräykset edellyttävät nykyisel- lään esimerkiksi IV-koneiden, jäähdytyksen ja kiinteän valaistusjärjestelmän sähkönkulutusten mittaamista. Rakennuttajilla on lisäksi omia ohjeita esimerkiksi käyttäjäsähkön mittaamisesta. Pelkkä mittareiden kylväminen rakennuksiin ei kuitenkaan riitä. Energia- tieto pitää myös kerätä jonnekin. Rakennusautomaatio ei toivottavasti ole kenenkään mielestä oikea paikka. Vähänkään isommassa talossa tarvitaan aina erillinen keruujärjestelmä. Lisäksi on sovittava mittarien nimistä, luotava automaattiset tarkastussäännöt datan seuran- taan ja analytiikkaan, määriteltävä virheenkorjauksen käytännöt ja niin edelleen.
Energiamittausdatan kerääminen ja analysointi pitää suunnitella. Oikea hetki tälle on sähkösuunnitteluvaihe. Jälkeen päin mittareiden asentaminen ja keruujärjestel- män perustaminen on työlästä ja kallista. Sähkösuun- nittelijat ovat tässäkin asiassa avainasemassa.
31. päivänä tammikuuta 2023, Esa Halmetoja
21Plaani 1 2023 Rakennuttaminen
