Page 37 - Plaani 2 - 2022: Tieto & Turva

sähköalaPlaani
(vas.) Jarmo Töyräksen mielestä suunnittelijoiden ja urakoit- sijoiden pitää entistä aktiivisemmin miettiä yhdessä koko rakentamisen prosessia suunnittelusta massojen laskentaan, toteutukseen ja edelleen kiinteistöjen ylläpitoon.
Jarmo Töyräs aloitti kaksivuotisen kautensa STULin puheenjohta- ja vuoden alussa ja teki sen hyvillä mielin. Vaikka sähkö- ja koko rakennusalalla on edessä paljon haasteita ja ratkottavia ongelmia, on käsillä myös suuria mahdollisuuksia, joihin pitää tarttua.
”Liitto on hyvin johdettu ja organisoitu, joten puheenjohtajan pestiin oli helppo tulla. STULilla on reilut 1 500 varsinaista jäsenyritystä, jotka ovat aktiivisesti mukana liiton toiminnassa. Olen ollut koko 30-vuotisen työurani talotekniikka-alalla ja tunnen hyvin liiton ja sen jäsenistön sekä yhteistyökumppaneiden porukkaa”, sanoo Töyräs.
Sähköinsinööri, eMBA, Töyräs aloitti työuransa opiskeluajan kesä- töissä valaisintehtaan pistehitsaajana ja tukkuliikkeen varastomie- henä. Opiskelujen ohessa hän teki myös kaksi vuotta sähköasenta- jan töitä Vihdin Sähkössä.
”Asennuskokemuksesta oli hyötyä, kun valmistumisen jälkeen menin suunnittelutöihin Sähkösuunnittelu Tiaiselle ja tein projekti- suunnittelijan töitä kahdeksan vuotta.”
Sähkö-Aron eli nykyisen Aro Systemsin varatoimitusjohtajan pestis- tä Töyräs siirtyi loppuvuodesta 2020 LSK Groupin talotekniikkapal- veluiden liiketoimintajohtajaksi.
”Haluan olla monessa mukana ja liikun mielelläni kentällä. Työ- maalla ihmisten kanssa jutellessa pysyy hyvin tekemisestä kärryillä. Vuosien varrella olen saanut olla mukana monenlaisissa mielenkiin- toisissa hankkeissa.”
SÄHKÖALAN ARVOSTUS NOUSUUN
STULin tehtävänä on tukea jäsenyritystensä toimintaa ja valvoa niiden etuja. Liiton puheenjohtajana Töyräs näkee tärkeäksi, että alan arvostus saadaan nostettua sille kuuluvalle tasolle.
Kun rakennushankkeen päätoteuttajan rooli on tilaajien kilpailutta- mispolitiikasta johtuen vahvistunut entisestään, on sähköurakoitsi- jasta tullut aliurakoitsija.
”Esimerkiksi Helsingin kaupunki kilpailutti ennen hankkeensa jaettuina urakoina, jolloin sähköurakoitsija teki suoran sopimuksen kaupungin kanssa. Tänä päivänä kaupungin hankkeet ovat pääsääntöisesti koko- naisurakoita, joissa sähköurakoitsija on rakennusliikkeen aliurakoitsija.”
Ilman suoraa suhdetta tilaajatahoon sähköurakoitsijan vaikutus- mahdollisuudet hankkeen päätöksentekoon ja toteutusratkaisuihin jäävät pienemmiksi.
”Sähköistys ja koko talotekniikka ovat elintärkeässä roolissa kiinteistöjen ja rakennusten toiminnan kannalta. Talotekniikan kustannukset rakennusprojektin kokonaiskustannuksista ovat tänä päivänä jopa 40 prosenttia. Tähän nähden talotekniikan vaikutus- mahdollisuudet eivät ole riittävät.”
STUL on mukana vaikuttamassa alan lainsäädäntöön ja alaa kos- kettaviin päätöksiin. Yhteydet päätöksentekijöihin ovat kunnossa niin Suomessa kuin EU-tasollakin.
”Teemme tiivistä yhteistyötä rakennusalan muiden järjestöjen, toimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Sähköurakoitsijoille osaavan työvoimaan saaminen on ollut jo pitkään iso ongelma, johon pitää
löytää ratkaisu. Myös oman jäsenistömme on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan, kun tekniikka uudistuu, järjestelmät monimutkaistuvat ja lainsäädäntö muuttuu. Tässä STULin tytäryhtiö Sähköinfo tekee tärkeää työtä.”
HINTOJEN NOUSU OSUU URAKOITSIJOIHIN
Rakennusala ei ole päässyt viime vuosina helpolla. Korona on ku- rittanut työmaita ja nyt alaa koettelee paha materiaalipula, joka sai alkunsa puolitoista vuotta sitten. Venäjän aloittama sota on lisännyt materiaalipulaa entisestään.
”Uskon, että talonrakennuspuolella ei olla vielä nähty pahinta. Materiaalien saatavuus heikkenee koko ajan, sillä sekä Venäjä että Ukraina ovat maailmassa suuria raaka-aineiden tuottajia. Kun sota aikanaan loppuu, kasvaa tarvikkeiden kysyntä entisestään Ukrainan massiivisen jälleenrakentamisen takia.”
Materiaalien saatavuusongelmat näkyvät tarvikkeiden hintojen nou- suna ja energian hintojen nousu pahentaa tilannetta entisestään.
”Hintojen nousu on ollut hurjaa, puhutaan kaksinumeroisista pro- senttiluvuista. Kun urakat ovat pääsääntöisesti kiinteähintaisia, niin tarvikkeiden hintojen nousun maksajana on urakoitsija. Urakkahin- tojen indeksisidonnaisuus on jo alkanut nostaa päätään keskuste- luissa ja yksittäisissä hankkeissa, mutta käytännössä urakoitsijat kantavat tällä hetkellä riskin.”
ENERGIA-ALALLA TAPAHTUU
Ilmastonmuutoksen hillintä ja energiamurroksen hallinta tuovat rakennusalalle liiketoimintaa ja uusia bisnesmahdollisuuksia.
”Yksi kasvavista aloista on sähköinen liikenne, joka ulottuu hen- kilöautoista raskaaseen liikenteeseen. Kun kiinteistöt varustetaan useilla sähköautojen latauspisteillä, laajenee latausinfra järjestel- mäksi, jossa aurinkopaneelit, energiavarastot ja sähkönjakelun älykkyys nivoutuvat yhteen.”
STUL on mukana tukemassa LUT-yliopistoon perustettua Suo- men ensimmäistä sähköisen liikenteen professuuria, jonka myötä Suomeen saadaan tutkimuksen ja koulutuksen kautta syntyvää sähköisen liikenteen osaamista.
Sähköalan liiketoimintaan tuovat merkittävää kasvua myös läm- mitystapojen muutokset, kun ilmalämpö- ja maalämpöpumppujen suosio kasvaa entisestään. Liike- ja kauppatilat uusivat kylmälaittei- taan energiatehokkuusvaatimusten johdosta. Kiinteistöjen energia- katselmukset vaativat näkemyksiä siitä, kuinka päästöjä saadaan vähennettyä ja euroja säästettyä.
”Energia-asioiden myötä syntyy paljon uutta liiketoimintaa ja uudenlaista osaamista tarvitaan kaikilta osapuolilta. Suunnittelu ja urakointi lähestyvät toisiaan entisestään, kun eri ratkaisuille etsitään yhdessä toteutustapoja.”
EROON TYÖMAIDEN HUKKATÖISTÄ
STUL ja sen jäsenistö ovat aktiivisesti mukana rakennus- ja talo- tekniikka-alan tutkimustyössä, josta esimerkkinä Aalto-yliopiston vetämä Building 2030 -hanke. Siinä on kehitetty Suomen rakennus- alalle visio vuodelle 2030 sekä tutkittu työmaata tukevan suunnitte- lun, hajautetun työnsuunnittelun ja tahtituotannon mahdollisuuksia ja vaikutuksia rakentamisessa.
”Parhaillaan on käynnistymässä Talotekniikka 2030 -hanke, jossa samoja asioita pohditaan talotekniikan näkökulmasta. Järjestöillä on iso rooli alan kehittämisessä tutkimusten kautta. Sekä STUL että
37Plaani 2 2022 Tieto&Turva