Page 22 - Plaani nro 3 2020

den sähkösuunnittelijaksi on toimitusjohtaja Orasvuon ja muun henki- löstön aktiivinen osallistuminen alan kehittämiseen eri järjestöissä.
”Sähkösuunnittelijat NSS ry on ollut urani kehityksen kannalta erit- täin tärkeä. Havahduin omakotitalon kellaritoimistossa siihen, etten tiedä yhtään mitä sähköalalla tapahtuu. Soitin NSS:ään ja pian olin mukana toiminnassa. Sitä kautta pääsin mukaan vaikuttamaan esimerkiksi Sähköturvallisuuden neuvottelukuntaan, sähköturvalli- suuslain uudistustyöryhmään, SESKOn ja Sähkötieto ry:n työryh- miin sekä TUKESin turvallisuusfoorumiin. Yrityksen kannalta on tärkeää, että tiedämme alan tulevaisuudesta, hallitsemme lainsää- dännön, standardit, ohjeet ja määräykset. Alan kehityshankkeiden tuntemus on vahva osa yritysidentiteettiämme”, Orasvuo toteaa.
Orasvuo kertoo, että eri yhdistysten ja organisaatioiden parissa tehty työ on auttanut tutustumaan myös muiden suunnittelutoimis- tojen kollegoihin.
”He soittavat ja kysyvät vaikkapa SFS 6000 -standardin knoppitie- toa. Minusta on ollut hienoa, että olen saanut olla tällaisissa kysy- myksissä luottohenkilönä. Se on tuottanut paljon hyvää mieltä.”
TARJOUSPYYNNÖT KUNTOON, RAKENNUTTAJAKONSUL- TEILLE RYHTIÄ
Sähköinsinööritoimisto SHS Oy on syksyn aikana käynnistämässä Business Finlandin korona-avustuksen turvin erilaisia omia kehitys- hankkeita, joista yksi on TATE-tehtäväluettelon konsultointipalvelu tilaajille.
”Olemme laatineet rakennusliikkeille, seurakunnille, kaupunkien ja kuntien tilaajaorganisaatioille suunnattua koulutusta, jossa opas- tetaan, kuinka TATE-tehtäväluetteloa luetaan ja täytetään oikein. Tarve koulutukselle on ilmeinen, kun tarkastelee Hilman hankintail- moituksia. Niissä on keskimäärin kolme ristiriitaa per ilmoitus, jotka puolestaan aiheuttavat turhaa työtä niin suunnittelijoille kuin tilaa- jillekin. Mielellään tekisimme näiden koulutusten osalta yhteistyötä NSS:n kanssa, sillä paremmista tarjouspyynnöistä hyötyisi koko suunnittelijakunta”, Orasvuo kertoo.
Paitsi tarjouspyyntöjen epäloogisuudet, kiusaa Orasvuota raken- nuttajakonsulttien välinpitämättömyys suunnitelmien noudattami- sesta työmaalla.
”Väitän, että rakennuttajakonsultit ovat pilanneet rakentamisen laadun. Tyypillinen tilanne on, että kohde suunnitellaan ja pääte- tään toteuttaa tilaajan kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti, jonka jälkeen urakoitsija haluaa muuttaa jotakin ja käy keskustelut rakennuttajakonsultin kanssa. Rakennuttajakonsultti ei piittaa
Toimitusjohtaja Helena Orasvuo, sähkösuunnittelija Simo Seppänen ja johtava asiantuntija Leif Virtanen Sähköinsinööritoimisto SHS Oy:n Helsingin toimipisteessä.
Kuva: Mikko Käkelä
suunnitelmista ja muutokset tehdään ilman suunnittelijan lupaa. Ko- kouksissa muutokset kuitataan sillä, että työmaalla katsottiin, että kyllä asian voi toisin tehdä. Ongelma on se, ettei toteutusvaiheessa mukaan tuleva rakennuttajakonsultti tunne suunnitteluprosessia. Ja jos ei ole vastuuta tai kokonaiskäsitystä, niin lopputulos on huono. Suunnittelijan punnitut ratkaisut ohitetaan”, Orasvuo sivaltaa.
Orasvuon mielestä hyvän rakennuttajan ominaisuus on se, että pro- jekti osataan johtaa systemaattisesti suunnittelusta toteutukseen. Tällöin tilaa edellisenkaltaisiin tilanteisiin on vähemmän. Esimerkiksi hän nostaa Senaatti-kiinteistöjen hankkeet, joissa projektinjohto tehdään lähes sotilaallisen jämptisti.
”Alalle mahtuu monenlaisia toimijoita. Hyviä, yhteistyökykyisiä
ja -haluisia urakoitsijoita on paljon. Kun arvostamme toistemme työtä ja ammattitaitoa, hankkeiden loppuun saattaminen on kaikille osapuolille ilo.”
UUSI TOIMIALA ESPANJAAN?
Uutta rakentamisen toimintakulttuuria Helena Orasvuo on saanut opiskella yrityksen toimipisteessä Fuengirolassa.
”Espanjassa rakentaminen on arkkitehtivetoista. Arkkitehti valitsee projektiin talotekniikkasuunnittelijat ja vie hankkeen omissa nimis- sään paikalliseen instanssiin hyväksyttäväksi. Isommissa kohteissa arkkitehdin apuna on sähkötekniikan ammattilaisia, mutta asunto- rakentamisen puolella sähkösuunnittelijoita ei käytetä. Aurinkoran- nikolta ei löydy yhtään yritystä, jonka päätoimiala olisi sähkösuun- nittelu. Koetamme siis viedä sinne kokonaan uuden toimialan ja toimintamallin.”
Tähän saakka Espanjan suunnittelukohteet ovat olleet pääasiassa suomalaisten tilaamia, mutta paikallisena päänavauksena toimii jo esimerkiksi Fuengirolan kaupungille suunniteltu urheilukentän valaistus.
”Valitsemme jalkapallokentälle sopivat uudet valaisimet ja muutam- me ohjauksia niin, etteivät valot pala yötä päivää. Siinä emme astu kenenkään varpaille. Syksyllä olisi myös tarkoitus selvittää espan- jalaisten linjasaneerausten toteutustapoja. Aurinkorannikon hotellit ovat pääosin rakennettu 1970- ja 80-luvuilla ja ne ovat kaikki linjasaneerauksen tarpeessa. Työpotentiaalia olisi paljon. Espan- jassa paikallisten toimijoiden kanssa verkostoituminen on hidasta, mutta toisaalta voi olla ihan hyväkin luoda suhteita hitaammin. Käy selväksi, ettemme ole onnenonkijoita, vaan toimintamme on myös Espanjassa pitkäjänteistä ja tavoitteellista”, Orasvuo huomauttaa.
22Plaani 3 2020 Valaistus