Page 13 - Plaani 3 / 2022

(vas.) Matti Syrjälän mukaan pienetkin asiat tulevat esiin, kun valaistusta kokeillaan ja katselmoidaan paikan päällä.
(oik. yllä) Minna Lukander: ”Arvokohteissa katselmukset aut- tavat löytämään valaistusratkaisut, jotka tukevat rakennuksen arkkitehtuuria ja korostavat sille ominaisia piirteitä.”
(oik. alla) Mikko Mannberg painottaa, että valaistuskokeilut ovat erityisen tärkeitä rakennushistoriallisesti merkittävissä kohteissa.
”Julkisivun koevalaistuksessa voi olla mukana myös kaupunki- suunnittelun edustaja. Valaistus ei ole vain rakennukseen liittyvä elementti, vaan osa kaupunkikuvaa”, Mannberg sanoo.
Julkisivujen koevalaistukset tehdään illan ja yön tunteina, jolloin ollaan usein sään armoilla. Tämä vaatii katselmuksiin osallistujilta reipasta asennetta ja lämmintä pukeutumista. Katselmus kestää tyypillisesti 2–3 tuntia, mutta valaistussuunnittelijoilta koevalais- tukseen kuluu aikaa helposti kuusikin tuntia valmisteluineen ja purkuineen.
”Menemme paikan päälle usein pari tuntia ennen katselmuksen alkua virittelemään valaisimia ja tekemään järjestelyitä. Tätä ennen on jo varmistettu, ettei kohteen eteen ole tuotu vaikkapa roskala- voja tai muuta häiritsevää. Myös katualue pitää aidata hyvissä ajoin ja sopia työmaan kanssa, että käytettävissä on riittävästi sähköä ja tarvittaessa nostoauto”, sanoo Syrjälä.
”Katselmuksen organisointiin tarvitaan vähintään kolme henkilöä, joista yksi kertoo osallistujille valaistuskokeilun kulusta, toinen huolehtii valokuvauksesta ja dokumentoinnista ja kolmas suuntaa valaisimia”, Pirtilä toteaa.
Aina kaikki ei mene putkeen. Tällöin tarvitaan luovuutta ja yön pimeydessä tehtäviä nopeitakin päätöksiä.
”Koevalaistukset vaativat kädet savessa -asennetta. Itselleni ne ovat yksi tämän työn palkitsevimpia asioita. Myös katselmuksiin osallistujat kertovat usein, että vaikka piti seisoskella kylmässä ja pimeässä, niin oli hienoa nähdä miltä rakennus tulee myöhemmin näyttämään”, Pirtilä jatkaa.
Valaistussuunnittelijat laativat katselmuksesta raportin, joka on usein osa rakennusvalvontaan lähetettävää julkisivulupahakemusta.
MALLIASENNUKSISTA MALLITILOIHIN
Sisävalaistuskohteissa sähköurakoitsija ehdottaa tiloihin lähes poikkeuksetta korvaavia ja edullisempia valaisinvaihtoehtoja.
”Tässä tapauksessa vaadin aina valaistuksen malliasennuksia, joissa nähdään valaisinten todelliset erot optiikan, valon laadun ja valaisimen viimeistelytason suhteen. Sähköurakoitsijalle tärkeintä on valaisimen hinta, mutta valaistussuunnittelijan on varmistetta- va, että laatutaso pysyy hyvänä ja lopputulos palvelee käyttäjää”, Syrjälä toteaa.
Isoissa sairaalahankkeissa rakennetaan usein mallitiloja, joissa tilan toimivuutta ja tekniikkaa päästään testaamaan monesta näkökul- masta. Mallitilat palvelevat yhtä hyvin arkkitehtia pintojen sävyjen määrittelyssä, käyttäjiä toiminnallisuuden testaamisessa kuin valaistussuunnittelua valaistustapojen vertailussa.
”HUS:in Siltasairaalaa varten rakennettiin muun muassa leikkaussali- en ja potilashuoneiden mallitilat. Mallitilojen käyttö on yleistynyt ja nii- tä hyödynnetään usein myös hotellien suunnittelussa”, Syrjälä jatkaa.
13Plaani 3 2022 Valaistus