Page 14 - Plaani 3 / 2022

Museovalaistuksen uusi aikakausi
Concord Beacon Muse
Tyylikäs ja sulavalinjainen Beacon Muse tarjoaa mielenkiintoisen LED-kohdevalaisin- konseptin. Beacon Musen säädettävä optiikka mahdollistaa valaisimen monipuolisen käytön ilman erillisiä lisäosia ja näin mahdollistetaan monipuolinen ja kustannustehokas valaistus- kokonaisuus museo- ja näyttelytiloissa. Avau- tumiskulman laaja-alainen säätö ei kaipaa rinnalleen erillisiä mekaanisia lisäosia ja tarkka avautumiskulman säätäminen onnistuu muutamassa sekunnissa säädettävän optiikan avulla. Beacon Muse on himmennettävissä ja liitettävissä myös Casambi –valonohjausjärjes- telmään. Elinikä 100 000 tuntia.
www.sylvania.fi
P. 09 54212100
Myös virtuaalimalleja hyödynnetään valaistussuunnittelussa, mutta Pirtilän mukaan ainakaan tällä hetkellä VR-mallit eivät ole sitä luok- kaa, että ne korvaisivat kohteessa tehtäviä valaistuskokeiluja.
VALON VÄRINTOISTO ESIIN
Koevalaistukset ja malliasennukset tuovat esiin isojakin eroja valaisinvalmistajien tuotteiden välillä. Tämä koskee erityisesti valon värintoistoa. Vaikka värintoistoindeksi olisi tuotekatalogeissa sama, voi eri valaisimien välillä olla suuriakin eroja siinä, kuinka valo tois- taa pintojen värejä.
”Värintoistoindeksissä ei puhuta samaa kieltä. Nykyisen standar- din mukaan se määritellään kahdeksan referenssivärin avulla, kun taas joidenkin valaisinvalmistajien indeksi perustuu näiden lisäksi kuuteen lisäväriin, jotka myös CIE on valinnut. Osa valaisinvalmis- tajista taas käyttää Pohjois-Amerikan valoteknillisen seuran (IESNA) julkaisemaa kattavampaa väripalettia, jossa vertailuvärejä on 99”, sanoo Pirtilä.
”Mitä edullisempi valaisin, sitä huonolaatuisempi on yleensä valon spektri. Edullisessa ledivalaisimessa sininen piikki on yleensä iso, mutta punainen on selkeästi haastavampi toteuttaa. Tämä tulee selkeästi esiin punatiilisen julkisivun valaisussa”, Syrjälä toteaa.
Valaisinkatalogit eivät kerro kaikkea myöskään valaisimien valonjaosta.
”Koevalaistuksessa voi ilmetä, että valokeilan keskiosassa on häiritsevän kirkas kohta, tai keilan reuna on hyvin tarkkarajainen. Pienetkin asiat tulevat esiin, kun valaistusta katselmoidaan paikan päällä”, kertoo Syrjälä.
Tarvittaessa valaistuskatselmuksissa tehdään visuaalisten arvioiden lisäksi mittauksia. Toimistotilassa olennaista ovat pintojen valais- tusvoimakkuudet eri valaisimia vertailtaessa. Julkisivupinnoista taas mitataan luminansseja joko piste- tai kuvantavalla luminanssi- mittarilla.
HELSINGIN PÄÄRAUTATIEASEMAN HILLITTY JA HALLITTU VALAISTUS
Helsingin päärautatieasemalla on parhaillaan käynnissä mittava pe- ruskorjaushanke. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema ja vuonna 1919 käyttöön vihitty pääkaupungin maamerkki on yksi Suomen suojelluimpia ja samalla vilkkaimpia rakennuksia, jonka korjaushan- ke etenee vaiheittain. Valaistuskatselmuksia tehdään sekä sisäti- loissa että rakennuksen julkisivussa.
”Arvokohteissa katselmukset auttavat löytämään valaistusratkaisut, jotka tukevat rakennuksen arkkitehtuuria ja korostavat sille ominai- sia piirteitä. Päärautatieaseman tiloissa on esimerkiksi lukuisia ko- ristelistoituksia ja reliefipintoja, jotka eivät saa heittää tilaan varjoja tai tulla itsessään väärin valaistuiksi. Siksi on tärkeää tutkia valoa tilassa”, kertoo arkkitehti Minna Lukander Arkkitehti- ja muotoilu- toimisto Tallista.
Peruskorjauksen myötä päärautatieaseman vanha lippuhalli muu- tettiin ravintolatilaksi. Korkeaa tilaa valaisevat näyttävät ripustusva- laisimet, joiden asennuskorkeutta katselmoitiin paikan päällä.
”Suurikokoiset valaisimet kiinnittävät katseen ja muodostavat tilaa hallitsevan elementin. Koeripustuksissa määritimme valaisimille sopivan paikan suhteessa ikkunoihin, päätyseinän reliefin kelloon ja muihin tilan ominaisuuksiin”, Lukander toteaa.
Päärautatieaseman keskushallia valaisevat Paavo Tynellin messin- kiset ja opaalilaseilla varustetut kattokruunut, joiden valon värisävyä on haluttu muuttaa lämpimämmäksi.