Page 36 - Plaani 3 / 2022

(yllä) Kuopion museon julkisivuvalaistuksen suunnittelussa oli tärkeää estää naapuristoa häiritsevän hajavalon syntyminen. Kuva: Wille Markkanen
(alla) Vanhassa museo-osassa kaapeleiden roilottaminen suojel- tujen rakenteiden sisään vaati paljon työtä. Kuva: Marko Huttunen
(oik.) Vanha museo peruskorjattiin ja sen rinnalle rakennettiin lisäosa, joka yhdistää sen ja 1960-luvulla valmistuneen Kuopi- on kaupunginkirjaston toisiinsa. Kuva: Marko Huttunen
allianssissa pelkästään kyseiseen hankkeeseen parhaiten sopivia asioita.
"Allianssi ei sinänsä ole tarkkaan määritelty hankemuoto, vaan se sisältää aina kulloisenkin hankkeen ominaisuuksilla täydennettyjä asioita. Tavoitteena oli jouheva päätöksenteko, ja siinä me onnis- timme,", Väätäinen sanoo.
"Mukanaolijoiden tahtotila saatiin määriteltyä bonuksilla ja vaatimuksilla sellaiseksi, että kaikkia kiinnosti saada lopputulos yhdessä valmiiksi."
Pääperiaate perinteisessä allianssissa ja sen hybridiversiossa on kuitenkin kaksijakoisuus, jossa kehitysvaihetta seuraa toteutusvaihe.
"Tätä hanketta ei välttämättä tarvitsisi kutsua hybridiallianssiksi, yhtä hyvin sen nimenä voisi olla pelkkä allianssi," Väätäinen selventää.
Hybridimallissa perinteisestä allianssista poikkeavaa oli myös se, että suunnittelijat olivat sopimussuhteessa suoraan tilaajaan, kun perinteisessä allianssissa ollaan tavallisesti sopimussuhteessa urakoitsijaan.
YHTEISISSÄ TYÖPAJOISSA
Yhteisiä rakennuttajan ja suunnittelijoiden työpajoja, joissa pohdit- tiin toteutuksen ja tuotannon suunnittelua, järjestettiin parin viikon välein. Ensi alkuun eri pajoissa suunniteltiin ja käytiin läpi kunkin ryhmän omia asioita.
"Parhaaksi kuitenkin todettiin se, että koko porukka kootaan yhteen tilaan hakemaan perusteluja ja mahdollisimman laajaa asiantunte- musta tehtävien ratkaisujen tueksi. RT-kortin mukaisessa allianssis- sa puhutaan Big Room-toiminnasta", Väätäinen kuvaa.
Museohanke on toiminut päänavaajana muillekin yhteistoimin- nallisille hankkeille, joita Kuopissa on ollut jo kymmenkunta. Näistä yksikään ei ole ollut RT-korttien mukainen puhdas allianssi. Väätäisen mukaan talonrakentamisessa yhteistoi- minnallisuus vaatii nimenomaan hankkeen toteutusmuodon räätälöintiä.
Samalla metodilla haetaan kustannustehokkuutta esimerkiksi Savi- lahden liikunta- ja tapahtumakeskuksessa.
"On vain ajateltava, että hyvään lopputulokseen on mahdollista päästä hyvin eri keinoin. Mikäli näitä keinoja halutaan tutkia ja päästä eteenpäin, niin se edellyttää, että mukana ovat myös tuo- tantopuolen laskenta ja hankinnan osaajat."
URAKKA SITOI TYÖNJOHTOA
Museon sähköurakoitsijana toiminut Sähkö Jave toteutti työt pääurakoitsijalle eli NCC:lle alistettuna kiinteänä urakkana. Javen projektijohtaja Simo Airaksinen sanoo, että suojeltu kohde oli varmasti yksi haastavimmista, joita Kuopiossa voisi eteen tulla.
"Vanhassa museo-osassa kaapeleiden roilottaminen suojeltujen rakenteiden sisään vaati paljon työtä. Niin uudessa kuin vanhassa- kin osassa tavaraa lattioihin – lattiakanava- ja lattiarasiasysteemeitä – upotettiin satoja", Airaksinen sanoo.
Hänen mukaansa urakka sitoi tavallista enemmän työnjohtoa. Käytän- nössä työnjohtajan oli oltava paikan päällä läsnä jokaisena päivänä.
Asentajia työmailla oli parhaimmillaan kymmenkunta. Aktiivista työaikaa kertyi noin seitsemän kuukautta. Työmaa oli ahdas, joten logistiikan oli toimittava JOT-periaatteella.
"Nyt Sähkö Jahvella on työn alla aluehallintoviraston remontti.
36Plaani 3 2022 Valaistus