Page 56 - Plaani 3 / 2022

Veivisähköä
Sähköä on tuotettu erilaisilla energialähteillä: vesivoimalla, tuulivoimalla, höyryvoimalla, poltto- moottoreilla ja joillakin muillakin. Kun tehontarve on ollut pieni, niin sähköä on tuotettu myös käsipelillä. Suuremmilla tehotarpeilla voitiin kuorma-auto valjastaa työjuhdaksi.
Teksti: Heikki Marttila
Viipurissa oli jo vuonna 1923 radioasema, joka lähetti puhetta ja gramofoonimusiikkia. Aseman omisti Viipurin suojeluskunta ja lähetyksistä vastasi Viipurin suojeluskunnan radio-osasto. Kokeilu- luontoisia ohjelmia lähettiin 2–3 kertaa viikossa. Asema oli kenttä- asema, joka oli tarkoitettu sotilaskäyttöön liikkuvaksi radioasemaksi ja oli ilmeisesti hevosvetoinen. Lähettimen anodivirtalähteenä oli käsin pyöritettävä generaattori. Lähettimen putkien anodijännitteek- si tarvittiin muutama sata volttia tasajännitettä.
Asema kuului kidevastaanottajalla aina kolmen kilometrin päässä. Aseman kuuluvuus kuitenkin vaihteli, lähetyksen teho ja mahdol- lisesti aaltopituuskin heilahteli käsin pyöritettävän generaattorin tahdissa. Lähetys saattoi hävitä kokonaan, kun miehiä vaihdettiin generaattoria pyörittämään. Työlästä oli radion alkuaika.
Kidekone on radiovastaanotin, joka ottaa tarvitsemansa energian kuunneltavasta radioaallosta. Sellaista radiota voitiin kuunnella pelkällä antennilla ja maajohdolla.
SOTA-AJAN KAMPIGENERAATTOREITA
Sähköä tarvittiin useille erilaisille laitteille ja se tehtiin rintaolosuh- teissa paikallisesti. Pienet tehotarpeet hoidettiin käsin pyöritettäväl- lä generaattorilla. Esimerkiksi ilmatorjunnan italialainen tulenjohto- pöytä tarvitsi sähköä ja sitä tehtiin veivaamalla.
Kidekone, joka ei tarvitse sähköä, antenni ja maajohto riittävät. Ohjelmaa kuunnellaan kuulokkeilla.
Tässä SA-kuvassa sotilas pyörittää kampigeneraattoria. Sähköä tarvittiin taustalla näkyvän etäisyysmittarin ja Borletti-tulenjoh- topöydän välillä siirrettävien mittausarvojen välitystä varten.
56Plaani 3 2022 Valaistus