Page 11 - Plaani 1 - 2021

Töitä ei suunnitella valmiiksi urakkalaskentaan, vaan annetaan koko pro- jektin ajan kestävä mahdollisuus kehitystyölle ja muutoksille. Tavoittee- na on hankkeen nopeampi valmistuminen ja se, että muutoksia voidaan tehdä hankkeen loppumetreille saakka.
"Tavoitteet ovat hyviä, mutta asioita joudutaan tekemään moneen kertaan, kun lähtötiedot muuttuvat."
VASTUUNJAKO HYÖDYTTÄÄ PIENEMPIÄ SUUNNITTELUTOIMIS- TOJA
Sirénin mielestä suunnittelijan kannalta lakiluonnoksen vaihtoehtoisissa malleissa on joitakin vaaranpaikkoja, kuten esimerkiksi se, että tilaaja keskustelee vain pääurakoisijan kanssa. Tällöin suunnittelijan ja tilaajan välinen yhteys katkeaa.
"Tällaista mallia edustaa esimerkiksi perustajaurakointi, ja perustellusti voidaan kysyä, onko perustajaurakoinnissa lopputuloksen laatutaso valtakunnan ykköstasoa. Tähän ei pidä mielestäni mennä. Toki sopi- musvapaudessa myös perustajaurakointi on sallittua ja sille on oma paikkansa", Siren linjaa.
Kari Sirénin suunnittelutoimisto on luonteeltaan pienehkö alueellinen yhtiö. ”Alueellisesti ajatellen, rakentamisen keskittyminen isoille kon- serneille ei ole hyvä asia, sillä suuri rakentaja haluaa tehdä töitä isojen suunnittelutoimistojen kanssa ja pienehkön yhtiön mahdollisuudet pääs- tä urakoihin vähenevät. Mutta kun vastuut jaetaan siten että jokainen vastaa omista tekemisistään, niin silloin kyllä pystymme olemaan mu- kana oman mittakaavamme mukaisissa hankkeissa eli melko isoissakin töissä”, Sirén sanoo.
Kari Sirénin 10 näkökulmaa MRL-uudistukseen
• Rakentamisen laadun ongelmat eivät johdu voimassa olevasta vastuunjakotavasta.
• Nykyinen toimintatapa sallii kaikki erilaiset hankintatavat ja sopimukset, tämä on sen paras piirre. Tilaajalla on mahdollisuus valita itselleen kulloinkin sopiva toimintatapa ja jos siinä ilmenee ongelmia, on muita vaihtoehtoja olemassa.
• Uudistukset johtavat vastuiden siirtymisiin ja monimutkaisiin ketju- tettuihin sopimusvastuumenettelyihin.
• Uudistuksessa suunnitteluvastuu etääntyisi tilaajalta, jolloin tilaajan vaikutusmahdollisuus tähän kaikkein keskeisimpään laadun osate- kijään alenisi ja laatu heikkenisi.
• Ylipäätään uudistuksessa alenisi tilaajan mahdollisuus havaita laatuongelmia ja vaikuttaa niihin.
• Tilaajan asemaa tulee vahvistaa asiantuntijoiden ja muiden tilaajan palveluksessa olevien avulla (suunnittelijat, valvojat, asiantuntijat).
• Rajanveto ostajan ja myyjän välille on saatava selkeäksi. Yhtä selkeää tulee olla se, kuka on ostajan ja kuka myyjän puolella.
• Vanhentuneet menettelyt tulee uudistaa, keskeisimpänä YSE ja muut hankinnan asiakirjamallit.
• Rakentamisen laatuvirhesanktioita tulee koventaa, tilaajan asemaa vahvistaa ja laatuvirheiden todelliset syyt tulee selvittää perusteel- lisesti.
• Rakentamisen laatuvirheet eivät yleensä synny sähköjärjestelmien kohdalle. Syynä tähän voi olla se, että sähköistykseen yleisvaaral- lisena energiamuotona suhtaudutaan huolellisemmin ja vakavam- min kuin muihin rakentamisen alueisiin. Sähkölaki kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisen lainsäädännön piiriin ja se ohittaa monin osin muut määritykset. Lakeja luetaan tärkeysjärjestyksessä ja yleensä vaaraa ja uhkaa aiheuttavat ovat ylimpänä.
Yhteistyötä vaikka pienellä pakolla
Sweco PM:n toimitusjohtaja Maija Jokela nostaisi suunnittelun vaikut- tavuuden esille esitettyä paremmin.
"Lakiluonnoksissa ei oteta kantaa siihen, kuinka suunnittelijoiden ja tuotannon yhteistyötä voitaisiin lisätä ja parantaa, vaikka suunnittelu vai- kuttaa kuitenkin suuresti hankkeen lopputulokseen ja onnistumiseen", Jokela sanoo.
Tarvitaan myös suunnittelun ja tuotannon yhteistyötä ja sujuvaa tiedonkul- kua, jotta hankkeissa mahdollisesti ilmenevät puutteet voitaisiin korjata.
"Etenkin perinteisessä mallissa, jossa työt tehdään valmiiden suunni- telmien pohjalta, katoaa paljon tietoa näiden kahden eri vaiheen välillä. Lakiin olisi hyvä saada yhteistyöhön kannustavia osioita – pieni pak- kokin olisi hyväksyttävää, jotta osapuolet saataisiin miettimään asioita yhdessä", Jokela sanoo.
TYÖMAILLA AINA YLLÄTYKSIÄ
Työmailla tulee eteen yllätyksiä ja muutostarpeita. Siitäkin syystä suun- nittelijat olisi hyvä nivoa mukaan myös työmaan prosesseihin.
"Työmaavaiheessa suunnitelmiin ei pitäisi tehdä lopputulokseen vaikut- tavia muutoksia ilman että kuullaan kokonaisuuden parhaiten hallitsevaa alkuperäistä suunnittelijaa. Suunnittelijan on hyvä pysyä ringissä mukana
siitäkin syystä, että tämä voisi vastata omasta työstään", Jokela sanoo.
Jokelan mukaan vastuunkantoon kuuluu muun muassa se, että omat näkemykset saatetaan koko hankkeen tietoon eikä jäädä omaan kar- sinaan. "Vastuu omasta erikoisalasta säilyy tulevaisuudessakin, mutta koska liityntäpintoja on paljon, niin rajapintaongelmia syntyy monessa paikassa. Mikään laki ei kuitenkaan pysty määrittelemään näihin yksise- litteistä ratkaisua."
Jokelan mukaan millekään osapuolelle ei pidä liian asettaa vastuuta liian paljon. Vastuiden pitää olla selkeitä ja selkeästi määriteltyjä ja oikeassa suhteessa kunkin osapuolen vastuunkantokykyyn.
SKOL TÄHTÄÄ YHTEISEEN KANTAAN
Jokela istuu myös SKOL:n hallituksessa. Siellä työstetään rakennusalan järjestöjen yhteistä kantaa MRL-esitykseen. Erityisen tärkeänä nähdään ainakin se, että eri toteutusmuodot olisivat edelleenkin mahdollisia – ettei laki alkaisi ohjata liian tiukasti käyttämään tiettyä toteutusmallia tai urakkamuotoa.
"Ilmapiiri SKOL:ssa liittojen neuvotteluissa on ollut hyvä. Meillä on korostu- nut ajatus siitä, että nyt on hyvä aika kehittää toimintamalleja rakennusalan yhteiselle tekemiselle. Alan on kuitenkin itse löydettävä keinot vastuun toteuttamiseen. Lisäksi jonkun tahon pitää huolehtia siitä, että tietyt laadun- varmistustoimenpiteet tulee suunniteltua ja tehtyä", Jokela painottaa.
(vas.) "Takuu- ja vastuuaikojen lakisääteinen pidentäminen osoit- taisi tavoitteen ja suunnan. Takuuajat ovat joka tapauksessa lyhyitä rakennuksen koko elinkaareen nähden, mutta niillä on merkitystä kestävämpiä ratkaisuja valittaessa", Maija Jokela sanoo.
Kuva: Sweco
11Plaani 1 2021 Rakennuttaminen