Page 38 - Plaani 1 - 2021

Älypylväät ovat hyvin erilaisia pe- rinteisiin valaisin- pylväisiin verrattuna. Teräsra- kenteisiin pylväisiin integroidaan paljon erilai- sia laitteita
ja kaape- lointeja, jotka vaativat oman tilansa. Kuva: Markku Heino
kaapelointeja, jotka vaativat oman tilansa. Muotoilussa pyritään siihen, että pylväässä on mahdollisimman vähän ulkoisia laitteita ja että ne sulautuvat kaupunkiympäristöön”, Huuskonen toteaa.
Pylväisiin integroitu elektroniikka asettaa kunnossapidolle omat vaati- muksensa.
”Huoltotoimenpiteitä täytyy päästä tekemään eri laitevalmistajien suositusten mukaisesti. Monia huoltotoimia ja päivityksiä voidaan tehdä etänä, mutta on myös tarvetta päästä tekniikkaan käsiksi pylvään juurella. Kehitämme LuxTurrim5G-älypylväitä jatkuvasti ja seuraavassa versiossa pylväät ovat modulaarisia, mikä helpottaa tekniikan päivittä- mistä”, Huuskonen jatkaa.
Myös lämmönhallinta haastaa älypylväskehityksen. Pylväissä on jäähdy- tystä vaativia laitteita sekä laitteita, jotka eivät siedä kosteutta.
”Pylväisiin on integroitu kahteen suuntaan puhaltavat etähallittavat tuu- lettimet. Nykyisessä mallissa tuulettimet ovat pylvään tyviosan yläpääs- sä. Uudessa mallissa on parikin tuuletinta ja niiden sijoittelu on hieman erilainen”, Huuskonen sanoo.
Lämmönhallinnan merkitys korostuu entisestään, kun pylväisiin tuodaan tulevaisuudessa yhä enemmän erilaista elektroniikkaa. Toisaalta teknii- kan kehittyessä laitteiden koko ja tehontarve pienenevät.
”Kansainvälisillä markkinoilla lämmönhallinta voi olla erittäin kriittistä. Esimerkiksi Lähi-Idän maiden kuumuudessa olosuhteet ovat hyvin ankarat ja lämmönhallinta on erittäin olennaista”, toteaa Huuskonen.
Hän uskoo, että älypylväillä on valtavasti potentiaalia globaaleilla mark- kinoilla: ”Maailmalla tehdään paljon erilaisia älykaupunkipilotteja. Aihe on varsinainen kuuma peruna. Ulkovalaistusverkko on luonteva alusta 5G-verkon tukiasemille ja sen mahdollistamille palveluille.”
PYLVÄISSÄ JATKUVA SÄHKÖNTARVE
Yksi haaste ulkovalaistusverkon käytölle 5G-verkon alustana on, että valaistusverkko on mitoitettu pelkästään valaistusta varten. Valaisimet sammutetaan valoisan ajaksi, jolloin myös sähkönsyöttö pylväille katke- aa. 5G-verkon laitteet taas tarvitsevat jatkuvaa sähkönsyöttöä. Tähän on monia vaihtoehtoja.
”Yksi on pitää sähkönsyöttö jatkuvasti päällä ja ohjata valaistus päivän ajaksi pois valaisinkohtaisilla ohjauslaitteilla. Ongelmana kuitenkin on, ettei valaistusverkon sähköteknisessä mitoituksessa ole huomioitu ylimääräisten laitteiden kuormaa”, Ekrias huomauttaa.
Toinen mahdollisuus on pitää yksi vaihe jatkuvasti päällä tukiasemia varten ja syöttää valaistusta jäljelle jäävillä kahdella vaiheella. Myös
osa ulkovalaistuskeskuksen ryhmäjohdoista voidaan ottaa jatkuvan sähkönsyötön käyttöön. Kyseiset toimenpiteet edustavat lähinnä siirty- mävaiheen väliaikaisia ratkaisuja ja niiden ongelmana on, että ainakin alkuvaiheessa tukiasemien tehontarve on suuri.
”Tehokkainta olisi rakentaa 5G-verkkoa varten kokonaan erillinen jatku- van sähkön verkko keskuksineen. Tällaisen rakentaminen on kuitenkin kallista ja hidasta”, sanoo Ekrias.
Paitsi jatkuvaa sähköä, tarvitsee 5G-verkko kattavaa valokuituverkkoa. Taajuuskaistojen hyödyntämisen kannalta on optimaalisinta jättää kaikki saatavilla olevat taajuudet tukiasemien ja päätelaitteiden väliseen käyt- töön, jolloin tukiasemien välille tarvitaan kiinteä verkkoyhteys.
”Tällä hetkellä halvin ja tehokkain varautumiskeino sekä 5G-verkon jatkuvan sähkönsyötön että valokuituverkon tarpeisiin on asentaa varalle kaapelinsuojaputket ja kaivot aina, kun uudisrakentamis- ja perusparan- nushankkeissa tehdään suurempia maankaivuutöitä”, Ekrias toteaa.
KUKA OMISTAA VERKOT?
Suomessa tie- ja katuvalaistusverkot ovat omia kokonaisuuksiaan
ja verkon omistaa valtio tai kunta. 5G-verkon ja siihen kytkettävien digitaalisten palveluiden kanssa on toisin. Tulevassa 26 gigahertsin 5G-verkossa voi olla eri operaattoreiden tukiasemien lisäksi lukuisien eri toimijoiden laitteita ja kaapelointeja.
”Ei voida enää lähteä siitä, että kaikki olisi kunnan tai valtion omistukses- sa. Rajapinnat ja vastuut ovat monimutkaisia. 5G-verkon hallinnoinnin toimintamallit määrittävät hyvin paljon sitä, millaisia vaatimuksia verkko tulee asettamaan ulkovalaistusverkolle”, pohtii Ekrias.
Tämän takia varautuminen 5G-verkkoon on hankalaa nykyisissä ulkova- laistuksen uudisrakentamis- ja parannushankkeissa.
”Katuja saneerataan pätkittäin eri vuosina. Kattavan 5G-verkon aikaan- saaminen vaatii systemaattista suunnittelua ja jatkuvaa mukanaoloa eri hankkeissa. Isoissa hankkeissa, kuten uuden kaava-alueen rakenta- misessa asiat helpottuvat, kun samalla kertaa suunnitellaan suurempi kokonaisuus”, Ekrias sanoo.
Ulkovalaistusverkon elinkaari on 30–50 vuotta ja verkkoa saneerataan vuodessa noin 2–4 prosenttia. Pitkä elinkaari ja hidas uusiutumistahti asettavat isoja haasteita 26 gigahertsin 5G-verkkoon varautumiselle.
”Ulkovalaistusverkkoa ei voida saneerata samassa tahdissa kuin 5G- tekniikka kehittyy. 5G-verkon toteutus tulee olemaan pirstaloitunutta ja vaiheittaista, katuosuus tai alue kerrallaan”, Ekrias toteaa.
VALAISTUKSEN OHJAUS KEHITTYY
Samalla kun ulkovalaistusinfra toimii 5G-verkon ja älykaupunkipalve- luiden asennusalustana, voi valaistus itsessään hyödyntää pylväisiin ja niiden laitteisiin kytkettyä mittarointia.
”Valaistuksen ohjaukseen tarjoutuu uusia mahdollisuuksia. Tietoa liiken- nemääristä ja siitä, missä käyttäjät ovat, voidaan jalostaa ja hyödyntää valaistuksen ohjauksessa. Valaisinkohtaisella ohjauksella voidaan tarjota parempaa palvelua kuntalaisille”, huomauttaa Ekrias.
Myös ulkovalaistuksen kunnossapitoa voidaan tehostaa, kun antureilta saadaan reaaliaikaista tietoa esimerkiksi kolaroiduista pylväistä.
”Mahdollisuuksia valaistuksen optimointiin kerätyn tiedon perusteella on paljon. Niin ei saisi käydä, että ulkovalaistusverkko toimii vain passiivise- na alustana ja itse valaistus jää toissijaiseksi”, Ekrias huomauttaa.
Monissa Suomen kaupungeissa on käynnissä selvityksiä ja kokeiluja liittyen ulkovalaistusverkon käyttöön 5G-verkon ja älykaupunkipalvelui- den alustana.
”Meidän suunnittelijoiden pitää olla asian suhteen hereillä ja kehittää it- seämme jatkuvasti, jotta pysymme kehityksessä mukana. 5G-verkkoon varautuminen on ulkovalaistuksen suunnittelussa jatkuvasti taustalla ja jo yhä useammassa kaupungissa se on osa ulkovalaistuksen jokapäi- väistä suunnittelua”, Ekrias toteaa.
38Plaani 1 2021 Rakennuttaminen