Page 45 - Plaani 1 - 2021

Entinen Helsingin puhelinyhdistyksen talo Korkeavuorenkadulla.
Kuva: Marja Valtonen / Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0
tiin tulleeksi 21.40. Helsingin Sanomat kertoi, että palo saatiin sammu- tettua jo noin kello 22 mennessä.
Ensimmäisten arvioiden mukaan noin 90 % puhelinkeskuksen yh- teyksistä katkesi. Palo ei päässyt kuitenkaan etenemään varsinaisiin vaihdetiloihin. Palossa tuhoutui keskusten välisiä yhteyksiä ja yksittäisiä tilaajalinjoja. Yksittäisissä tuhoutuneissa linjoissa oli viranomaisten, liikelaitosten ja yksityisten puhelimia, joten puhelinsulku vaikutti laajasti ihmisten elämään.
Palopäivän jälkeisessä Helsingin Sanomissa olleessa uutisessa oli toimittajalla havaittavissa pientä katkeruutta kertoessaan alkavasta korjausrupeamasta:
Mainittakoon, että johtaja Jalavisto heitti paikalla olleet reportterit ulos varsin vähäisin tiedoin, eikä myöhemmin tulleille enää ollut pääsyä. Eräät lehdet saivat ottaa tulen tuhoista valokuvia, mutta Hel- singin Sanomain valokuvaajaa ei päästetty sisälle.
Palovaurioiden korjaamiseen haalittiin runsaasti työväkeä. Ensin pyrittiin korjaamaan viranomaisten ja laitosten puhelinliittymät, sen jälkeen liik- keiden ja yksityisten yhteydet. Heinäkuun 3. päivän Helsingin Sanomat raportoi, että korjaukset sujuvat ripeästi ja kaikki hälytysnumerot olivat toiminnassa sekä valtion keskukseen oli liki normaalit yhteydet.
Lehdissä oli erilaisia lukuja vaurioituneista puhelinyhteyksistä. Heinä- kuun alun tiedon mukaan palossa oli vaurioitunut 9.500 numeroa, joka oli noin 15 % koko Helsingin 60.000 tilaajasta. Palon aikana ja noin neljä tuntia sen jälkeen puhelinvaihteet olivat pois päältä ja silloin yhteydet olivat poikki 27.000 tilaajalta.
aikamatkaPlaani
Kun yrityksiin oli saatu puhelinyhteys korjatuksi pysyvästi tai väliaikaisesti, niin yritykset ilmoittivat niistä lehdissä. Tämä ilmoitus oli Helsingin Sanomissa 5.7.1949.
Heinäkuun puolessa välissä todettiin 11.500 puhelinyhteyden vahin- goittuneen. Korjauksen aikana jouduttiin kuitenkin uusimaan sellaisiakin ristikytkentöjä, jotka palossa olivat säilyneet toimintakuntoisina, mutta kaapeleiden eristeet olivat vahingoittuneet. Lehtien tietojen mukaan arvioitiin korjattavaksi joutuvan jopa 15.000 tilaajan puhelinyhteyttä. Hel- singin Sanomissa kerrottiin elokuun 10. päivänä lopulliseksi korjatuiksi puhelinyhteyksien määräksi 13.059.
Heinäkuun 17. päivän Helsingin Sanomissa Helsingin Puhelinyhdistys
antoi palosta selvityksen. Selvitys korjasi julkisuudessa olleita tietoja, joidenka mukaan käytetyt ristikytkentälangat olisivat olleet huonoa sota-ajan korviketta. Selvityksen mukaan käytetty ristikytkentälanka
oli kansainvälisesti hyväksyttyä lajia. Sen eristys ei kuitenkaan ollut tulenkestävää ja selvityksen mukaan tiettävästi ei ollut keksitty suuriin ristikytkentöihin soveltuvaa tulenkestävää lankaa. Kansainväliset määrä- yksetkään eivät edellyttäneetkään tulenkestävän langan käyttöä.
Selvityksen mukaan lehdistössä oli ihmetelty, että miksi tilat eivät olleet varustettuja automaattisella sammutuslaitteistolla, koska Ruotsissa niitä käytetään. Puhelinyhdistyksen selvityksessä kumottiin tuo Ruotsia kos- keva tieto ja kerrottiin, että sammutuslaitteistoja ei siellä yleisesti käytetä.
Lisäksi selvityksessä pohdittiin sitä, millä teknisellä laitteella palo olisi voitu saada nopeammin selville. Kuumuudesta laukeavat hälyttimet toimivat vasta sitten, kun tulipalo oli jo saanut huomattavan vauhdin. Puhelinyhdistyksen käyttämä sulakejärjestelmä oli nopeampi, mutta sekään ei tässä tapauksessa ollut tarpeeksi nopea. Herkempiä, ns. savukaasuindikaattoreita ei vielä ollut Suomeen saatu, vaikka puhelin- yhdistys oli niitä lähes puoli vuotta ennen paloa tiedustellut. Elokuun 11. päivänä Helsingin Sanomat kertoi, että tiloihin tullaan asentamaan niin pian kuin suinkin uusi ruotsalainen palohälytyslaite.
Palosta arvioitiin aiheutuneen valtiolle päivässä noin 1 miljoonan markan tappiot kaukopuhelujen tilapäisen vähentymisen vuoksi. Helsingin Puhelinyhdistyksen materiaali- ja työkustannusten arvoitiin nousevan noin 8-9 miljoonaan markkaan, josta vakuutus korvasi ison osan. Pu- helinliikenteen vähenemisestä johtuvaksi tappioksi arvioitiin 3 miljoonaa markkaa, eli kokonaistappio olisi ollut 11-12 miljoonaa markkaa.
Korjaukset kestivät elokuun puolelle ennen kuin kaikki tilaajat olivat saaneet puhelimensa toimimaan. Korjaustyössä ahersi lähes 100 mies- tä. Korjaukset olisivat kestäneet kuukausia, jos puhelinvaihteet olisivat vahingoittuneet.
Palon selvittelyn uutisoinnissa on asioita, jotka ovat ajankohtaisia tämänkin päivän kohteisiin, hiukan toisilla nimityksillä. Aprikoidaan, että missä tarvitaan palonkestäviä johtojärjestelmiä. Tilojen varustaminen sammutuslaitoksella tuli selvittelyssä esiin. Myös paloilmoitinta ja sen käyttämää ilmaisintekniikkaa mietittiin, jotta palosta saadaan riittävän aikainen ilmoitus aikaiseksi. Näin mietittiin yli 70 vuotta sitten.
PALON ALKUSYY
Palon syy selvisi kytkettäessä lankaradioliitäntöjä. Sanomalehti Laatok- ka kertoi 19.8.1949:
Viimeisenä kaikista vaurioituneista Helsingin puhelinkeskuksen laitteista kytkettiin 13.8. jälleen toimintaan ns. lankaradioverkko, jonka avulla yhdistys välittää Suomen Yleisradion ohjelmaa lankara- diotilaajille. Tällöin todettiin heti, että erään kunnallisen ravintolan vahvistimeen menevässä johdossa oli vieras jännite. Ohjelmajohdot ovat suojatut pienikokoisilla suojavastuksilla, jotka estävät ohjelma- lähetyksen häiriintymisen, jos jonkun tilaajan luona sattuu oikosulku. Vastaavan johdon kyseinen vastus paloi heti kytkemisen jälkeen.
Uutisessa Laatokka kertoi lisäksi, että johdossa oli 220 voltin verkkojän- nite. Verkkojännite oli tullut ohjelmajohtoon vahvistimesta, jossa oli ääni- levyjen soittolaite ja laitteen moottorissa oli eristysvika. Yksistään tuo ei vielä olisi paloa aiheuttanut, mutta puhelinyhdistyksen puolella oli myös maavuoto. Suojavastukset sijaitsivat ristikytkentälankojen alapuolella ja liekillä palanut vastus sytytti ristikytkentälangat.
Lähdeaineistoa:
Radiot 2/2011
Radiot 1/2019
Helsingin Sanomat heinä- ja elokuussa 1949
Laatokka heinä- ja elokuussa 1949 https://corporate.elisa.fi/tietoa-elisasta/historia/puhelinmuseo/
45Plaani 1 2021 Rakennuttaminen