Page 43 - Plaani 2 - 2024
P. 43

      kytkentöjä
Lean-ajattelu sähkösuunnittelussa – enemmän tuloksia vähemmällä
Rakentaminen on hiljentynyt ja kilpailu suunnitteluprojekteista kiristynyt
– voisiko kilpailukykyä parantaa omaksumalla lean-ajattelun osaksi toimintaa?
    Lean on valmistavasta teollisuudesta lähtenyt ajattelu- ja johta- mistapa, jonka keskeisin ajatus on poistaa prosesseista kaikki turhat eli arvoa tuottamattomat toiminnot. Se ei ole yksittäinen tai kertaluontoinen toimenpide, vaan se on sarja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen.
Aivan ensimmäiseksi lean-ajattelussa pitää ymmärtää muutamia tuotantosysteemien peruslakeja. Niistä asiantuntijatyössä ehkäpä tärkein on Kingmanin yhtälö, joka kuvaa käyttöasteen ja odotusajan suhdetta. Siitä voidaan oppia, ettei työntekijän ajoittainen odottelu laske tuottavuutta, vaan päinvastoin: riittävät aikataulupuskurit
ovat välttämättömiä, jotta aikaa jää myös yllättäville tai kiireisille tehtäville. Asiantuntijatyössä leanin ensisijaisena tavoitteena onkin tuottavuuden parantaminen projektien läpimenoaikoja lyhentämällä – ei laskutus- tai käyttöastetta nostamalla.
Leaniin sisältyy useita erilaisia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla prosessien hukkaa voidaan tunnistaa ja eliminoida. Eräitä yksinker- taisia ja suunnittelutoimistolle sopivia lean-työkaluja ovat 5 x miksi, 5S-menetelmä ja PDSA-malli (Plan-Do-Study-Act). Seuraavissa kap- paleissa on esitetty yksinkertainen esimerkki mallien yhteiskäytöstä.
Ongelmanratkaisu aloitetaan viidellä miksi-kysymyksellä, joiden avulla voidaan etsiä ongelman syntyyn vaikuttavat syyt:
• Hintakilpailukykymme on heikko. Miksi?
• Koska tuotantokustannukset ovat liian suuret. Miksi?
• Koska suunnitelmien tekemiseen menee liikaa aikaa. Miksi?
• Koska jokaiseen projektiin pitää laatia täysin yksilölliset suun-
nitelmat. Miksi?
• Koska suunnitelmien sisältöä ei ole vakioitu. Miksi?
Esimerkin mukaisessa tilanteessa juurisyy heikkoon kilpailukykyyn voi löytyä esimeriksi siitä, ettei kehittämistyölle ole ollut aikaa. Kun ongelman juurisyy on tiedossa, voidaan ryhtyä toimenpiteisiin varsi- naisen ongelman ratkaisemiseksi.
5S-menetelmän avulla sähkösuunnittelua ja -suunnitelmia voidaan lähteä vakioimaan esimerkiksi näin:
1. Sortteeraus: Jaotellaan projektien dokumentit kolmeen luokkaan:
tarpeellinen, hyvä olla olemassa ja tarpeeton. Kaikkien tarpeetto- mien dokumenttien laatiminen lopetetaan ja jatkossa suunnitel- masarjoihin sisällytetään vain tarpeelliset dokumentit. Hyvä olla olemassa -luokiteltuja käytetään vain erikoistapauksissa.
2. Systematisointi: Käydään läpi kaikkien dokumenttien sisältö ja jaetaan ne kahteen osaan: vakio-osuus ja projektikohtai- sesti räätälöitävä osuus. Pyritään pitämään räätälöitävä osuus mahdollisimman pienenä.
3. Siivous: Poistetaan dokumenteista kaikki arvoa lisäämättömät tiedot ja merkinnät. Lisäksi pyritään poistamaan mahdollisia virhelähteitä ja eri dokumenttien välisiä päällekkäisyyksiä.
4. Standardisointi: Luodaan siivotuista dokumenteista mallitie- dostot seuraavia projekteja varten.
5. Seuranta ja ylläpito: Ylläpidetään mallitiedostoja ja kehitetään niiden sisältöä tarpeen mukaan.
Lopuksi ratkaisu voidaan viedä käytäntöön PDSA-mallin mukaisesti: 1. Suunnittele (Plan): Jotta suunnitelmat saataisiin tehtyä jat-
kossa nopeammin, laaditaan mallitiedostot 5S-menetelmää
noudattaen.
2. Toteuta (Do): Testataan mallitiedostojen käyttöä ennalta mää-
rätyissä projekteissa.
3. Arvioi (Study): Arvioidaan tehtyjen pilottiprojektien tulokset.
Vähenikö suunnitelmien tekemiseen tarvittava aika? Ilmenikö
muita ongelmia?
4. Vakiinnuta (Act): Otetaan toimintatapa vakituiseen käyttöön,
jos tulokset olivat hyvät. Jos taas tulokset olivat huonot, mieti- tään mitä pitäisi tehdä toisin.
Esimerkin kaltainen suunnitelmadokumenttien liinaus on vain pieni osa-alue koko suunnittelutyön liinauksesta. Se on kuitenkin yksi niistä harvoista osa-alueista, joihin yksittäinen suunnittelija voi yksin omilla toimillaan vaikuttaa. Monien muiden suunnittelun hukka- muotojen syntymekanismit ovat monisyisempiä, jolloin yksittäisen suunnittelijan on vaikeampi vaikuttaa niiden muodostumiseen.
Käsitteenä lean kuulostaa simppeliltä ja sitä se melkein onkin. Melkein siksi, että toimintatapojen muuttaminen vaatii aina opet- telua vanhoista tavoista pois. Ja sehän se vasta vaikeaa on. Mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sitä enemmän joutuu myöntämään itselleen, ettei aiemmin ole toiminut välttämättä kovinkaan fiksusti.
Elias Salmivirta, diplomi-insinööri Yrittäjä, Insinööritoimisto Rotor Oy
Elias Salmivirta kirjoittaa Plaanin uudella Kytken- töjä-palstalla ajatuksiaan sähkösuunnittelun laa- dusta, tuottavuudesta ja hyvästä suunnittelusta.
 43Plaani 2 2024 Tieto- ja turvatekniset ratkaisut





























































   41   42   43   44   45