Page 8 - Plaani 2 - 2024

AV vai esitystekniikka?
Käsite AV tulee sanoista audiovisuaalinen, eli kyse on kuulemiseen ja näkymään liittyvästä asiasta. AV- ja esitystekniikalla tarkoitetaan esittävän toi- minnan teknisiä apuvälineitä, jotka liittyvät äänen tai kuvan esittämiseen, jakeluun, tallentamiseen tai muokkaamiseen.
Käsitteet AV ja esitystekniikka voivat tarkoittaa täysin samaa asiaa. Joskus käsitettä AV käyte- tään nimenomaan kokous- ja opetustekniikan yhteydessä. Käsitettä esitystekniikka on perintei- sesti käytetty raskaamman teatteri- ja tapahtuma- tekniikan yhteydessä.
AV-toimialaa edustavalla Avitalla on Esitystekniikan suunnittelun tehtäväluettelo ESTEK 12. Myllyksen mukaan tämä kuitenkin kes- kittyy suurten hankkeiden, kuten teattereiden, tehtävien määritte- lyyn ja osittain suunnittelun ohjeistukseen.
Sellaisena se on raskas esimerkiksi toimitilojen ja oppilaitosten AV- suunnittelutarpeisiin.
”ESTEK 12 ei myöskään ole osa TATE-tehtäväluettelokokonaisuut- ta, mutta suurissa hankkeissa sitä on ilahduttavan paljon käytetty”, Myllys sanoo.
AV-suunnittelusta on ajan myötä muodostunut laaja kokonaisuus, joka voidaan ymmärtää monella tavalla. Suunnittelun sisältöä, vaa- timuksia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia ei yleisesti tunneta.
”Tästä syystä AV-suunnittelua on voitu tarjota monen laajuisina paketteina, mikä ei ole palvellut tilaajaa. Usein tilaajan ja tarjoajan käsitykset laajuudesta ja tarvittavista tehtävistä ovat poikenneet merkittävästi toisistaan”, Myllys harmittelee.
”Usein on myös niin, että tilaaja ei tiedä mitä kaikkea on tehtävä, jotta päästään hyvään lopputulokseen.”
TÄRKEÄT PÄÄTÖKSET HETI ALKUVAIHEESSA
Yleinen käsitys on, että AV-suunnittelija suunnittelee laitteet ja tarvittavan kaapeloinnin ja että tämä voidaan tehdä esimerkiksi rakennusprojektin loppuvaiheessa.
”AV-toteutusta koskevat tärkeimmät päätökset tehdään kuitenkin heti hankkeen alkuvaiheessa ja ne vaikuttavat esimerkiksi arkki- tehti- ja rakennesuunnitteluun, tilavarauksiin, akustiikkaan sekä kaapelointi-, sähkö- ja jäähdytystarpeisiin”, Myllys muistuttaa.
Jos asiantunteva AV-suunnittelu ei ole ollut alusta asti mukana, niin riski muihin urakoihin kohdistuvista lisä- ja muutostöistä kasvaa – eikä tiloista muutostöiden jälkeenkään saada välttämättä hyvin toimivia.
Perinteisen kaapelointi- ja laitesuunnittelun lisäksi AV-suunnittelua tarvitaan entistä enemmän konsultointiin, konseptisuunnitteluun sekä eri suunnittelualojen ja työmaan tarpeiden yhteensovitukseen. AV-suunnittelun ja itse tekniikan heijastusvaikutukset muihin suun- nittelualoihin ovat kasvaneet.
”Oleelliseksi työvälineeksi on tullut esimerkiksi tietomallityöskente- ly, jolla esitetään tekniikan törmäykset ja jota voidaan käyttää myös näkemätarkasteluihin”, Myllys kuvaa.
Merkittävänä kehitysaskel on ollut IP-siirto, jonka myötä voidaan toteuttaa koko rakennuksen kattava tietoverkko AV-tarpeisiin. IP- ja verkkotekniikan hallinta onkin alalle, ja etenkin suunnittelijoille, entistä tärkeämpää.
”IP-tekniikkaan liittyy laitetilavaatimuksia, jotka ovat erilaisia kuin perinteisissä ratkaisuissa. Näihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, kuten myös turvallisuusnäkökohtiin, koska IP-tekniikkaa käytetään enenevissä määrin turvakriittisissä ratkaisuissa”, Myllys pohtii.
AV-tekniikkaa käytetään myös sairaaloissa operatiivisessa toimin- nassa, joka asettaa merkittävät vaatimukset sen luotettavuudelle.
”Sairaaloissa leikkaussalit varustetaan kliinisen AV:n laitteistoilla, joita käytetään kuvien siirtoon ja leikkaustoimenpiteiden tallenta- miseen. Kerran laskin, että erään suuren sairaalan arkkitehtipoh- jaan oli määritelty AV-tekniikkaan liittyviä näyttöjä lähemmäs tuhat kappaletta.”
”Koulujen juhlasalien ja esitystilojen AV-varustelu saa tilat vaikut- tamaan jo pieneltä teatterilta. On ääntä, valoa ja projisointia sekä mekaniikkaa”, Myllys kuvaa.
LAATIJOINA AV-ALAN PARHAAT ASIANTUNTIJAT
Myllys kertoo, että hanketta käynnistäessään vuoden 2019 al- kupuolella hän otti yhteyttä Akukonin ja Rejlersin asiantuntijoihin kysyäkseen heidän mielipidettään kevyen AV-suunnittelun tehtävä- luettelon tarpeellisuudesta. Kaikki pitivät asiaa erittäin tärkeänä.
”Kokoustimme muutaman kerran. Otin asian esille myös Sähkötie- don Tietojärjestelmien asiantuntijaryhmässä, jossa se sai vihreää valoa. Tehtäväluetteloa alkoi työstää Rejlersin Paiste Mäenpää ja hänen siirryttyänsä toiseen työpaikkaan laadinta siirtyi minulle.”
”Suurta apua antoivat myös A-insinöörien Timo Pirttimaa, Akukonin Tapio Ilomäki sekä lukuisat muut alan suunnittelijat, rakennuttajat sekä urakoitsijat. Hankkeen ohjauksesta vastasi Kimmo Arenius.”
Hankkeen loppuvaiheessa mukaan tulivat myös Raklilta Juho Kess ja Granlundilta Kari Kaleva. Heiltä saatiinkin tärkeää ja hyvää palautetta.
”Prosessi oli erittäin yksimielinen ja eri osapuolilta saatiin hyviä ideoita. Suurin piirtein kaikki näkemykset siirtyivät lopulliseen versioon.”
”AV-alan suunnittelijat ja urakoitsijat ovat pitäneet luetteloa esillä. Tietämystä on tarkoitus jakaa myös median ja tapahtumien kautta mahdollisimman laajalle potentiaalisten käyttäjien joukolle”, Myllys kertoo.
8Plaani 2 2024 Tieto- ja turvatekniset ratkaisut