Page 24 - Plaani 3 - 2024

kinoille koko ajan uusia tuotteita kulutuksen kasvattamiseksi. Line- aaritaloudessa tuotantoketjun ansaintalogiikka perustuu jatkuvaan uuden tuottamiseen, kun taas kiertotaloudessa pyritään saamaan palkkio uuden käytön löytämisestä olemassa olevalle tuotteelle”, Savolainen tiivistää.
Visio on, että kiertotalousmalli voisi tarjota työkaluja, joilla ylläkuva- tut lineaarisen talouden ongelmat voitaisiin ratkaista, jotta kestä- vyyttä saataisiin lisää.
”On kuitenkin hyvä muistaa, että myös kiertotaloustuotteet ovat liikkeelle laskettaessa kuluttaneet luonnonvaroja, joten eivät nekään varsinaisesti maailmaa puhdista”, Savolainen toteaa.
RAKENTAMISESSA TUOTTEET PITKÄIKÄISIÄ
Rakentamisessa tuotteet ovat pääsääntöisesti hyvin pitkäikäisiä verrattuna mihin tahansa muuhun toimialaan.
”Pitkäikäisyyden liiketaloudellinen ongelma on se, että uusia osto- kertoja tulee vähemmän. Tällöin on kehitettävä joku liiketaloudel- linen logiikka sille, että asiakasuskollisuudesta saataisiin hyötyä”, Savolainen jatkaa.
Yksi malli on perushuolto liiketoimintana. Toisin sanoen, asiakas ostaa tiettyä lisäpalvelua pitääkseen tuotteen käyttöarvosta hyvää huolta.
”Rakentamisessa kuten kaikessa muussakin kiertotalous-liiketoi- minnan ydin on siinä, pystytäänkö tunnistamaan tämä kyseisen tuotteen käyttöarvo”, Savolainen luennoi.
LIIKETOIMINTALOGIIKKA KATSOO TULEVAISUUTEEN
Lineaarisessa taloudessa mietitään paljon markkinahintaa eli tuot- teen hintaa siinä vaiheessa, kun se lasketaan liikkeelle.
”Kiertotaloudessa liiketoimintalogiikka katsookin askelta pidem- mälle – katsotaan, mihin tuotetta käytetään ja miten ansaitaan pitämällä tuote mahdollisimman käyttökelpoisena siinä käyttötar- koituksessa mihin se on hankittu.”
Päivitettävyys on oleellinen osa liiketoimintaa, koska kiertota- loudessa tulee jatkuvasti tarkastella sitä, miten käyttöön liittyvät vaatimukset muuttuvat.
”Esimerkiksi 30-vuotiaassa rakennuksessa on todennäköisesti käy- tössä suhteellisen energiatehokkaat loisteputket. Uutta on se, että tänä päivänä valaisimien värilämpötilojen säädettävyysvaatimukset tunnelmien luojana voivat olla jo toisenlaisia ja niihin kaivataan muutoksia.”
Värilämpötilojen säädettävyyteen liittyvät vaatimukset ovatkin nousseet pinnalle kuluneen 30 vuoden aikana.
”Esimerkiksi kauppaliikkeissä ostoskäyttäytymiseen saattaa vaikut- taa se, voidaanko valaistuksen avulla saada joku asia näyttämään houkuttelevalta.”
Jos odotettavissa olevia ilmiöitä ja tekniikoita, kuten juuri väriläm- pötilojen säädettävyyttä, pystytään ennakoimaan, niin asiakkaalle voidaan tarjota ajan hermoon iskeviä päivitysratkaisuja.
”Jos 30-vuotta sitten olisi arvattu, miten värilämpötilojen säätömah- dollisuudet kehittyvät tulevaisuudessa, niin olisi voitu miettiä, mitkä komponentit on pystyttävä vaihtamaan vielä valaisimen käyttöiän aikana”, Savolainen sanoo.
SÄHKÖALAN MERKITYS HAUTAUTUU TILASTOIHIN
Rakennusalan kiertotaloudessa tutkitaan hyvin paljon tonnimää- räisiä jätetilastoja. Niissä korostuvat jätelajit, joista syntyy suuria määriä raskasta jätettä, käytännössä mineraaleja.
”Näistä tilastoista sähköalan merkitystä on vaikea tunnistaa. Käy- tettävät metallit ovat tiheitä ja raskaita aineita, mutta niitä käyte-
tään niin vähäisiä määriä, etteivät ne nouse esiin painomääräisistä jätetilastoista”, Jussi Savolainen selittää.
Tästä syystä kiertotaloudesta keskusteltaessa fokus kohdistuu käy- tännössä betoniin ja muihin mineraalipohjaisiin jätteisiin. Ongelma on se, että jos joku on painavaa, niin se ei kerro mitään materiaalin kierrätyspotentiaalista.
”Kuitenkin metallien muokkaus ja jalostaminen vaatii suuret määrät energiaa ja niiden kierrätettävyys on hyvä. Tästä syystä pitäisi kehittää kiertotalouteen mittareita, jotka perustuvat jalostusarvoon, liiketoimintapotentiaaliin ja hiilisäästöihin”, Savolainen linjaa.
Savolaisen mukaan sähkösuunnittelijoita ja koko suunnittelualaa koskee se, että rakennushankkeisiin pitäisi kehittää suunnittelun johtamis- ja ohjausmalli, joka mahdollistaisi uusien ratkaisujen etsimisen ja esittelemisen hankkeille.
”Jos suunnitteluvaiheessa ei mahdollisteta iteratiivista ongelman- ratkaisua, niin silloin on varsin epätodennäköistä, että mitään uutta ratkaisua koskaan kokeillaankaan”, Savolainen määrittää.
24Plaani 3 2024 Valaistus