Page 18 - Plaani 4 - 2021

Juhlasalin alkuperäinen valaistusilme säilytettiin. Korkeas-
ta kupolikatosta ripustetut kruunuvalaisimet laskettiin alas käsikäyttöisellä vinssillä ja vietiin konservaattorille kunnostet- tavaksi.
Rakennukselle on vuosien saatossa tehty erinäisiä kunnostuksia, joista kaikkien toimenpiteet eivät välttämättä ole päätyneet raken- nuspiirustuksiin. Näin on mahdollisesti käynyt esimerkiksi sodan jälkeisissä kunnostustöissä, kun rakennus oli vaurioitunut pahasti vuoden 1944 pommituksissa.
”Näin vanhassa rakennuksessa eivät mitkään piirustukset voi olla täysin aukottomia. Sähköasennusten lähtökohtana oli, että kaikki vanhat reitit paikallistettiin ja käytiin läpi. Sähköasentajalta työ vaati pitkää pinnaa sekä kykyä jatkuvasti haastaa suunnitelmia ja esi- tettyjä ratkaisuja”, kertoo PKS Talotekniikka Oy:n tekninen johtaja Mikko Huovilainen.
Helsingin yliopiston juhlavin tila on päärakennuksen 700-paik- kainen juhlasali, jonka seinää koristaa Albert Edelfeltin Turun akatemian vihkijäiset - maalaus vuodelta 1905. Salin massiiviset mahonkiovet ja kateederi tuotiin Turusta Helsinkiin yliopiston siirron yhteydessä 1830-luvulla.
”Juhlasalin sähkö- ja telepisteiden määrää lisättiin huomattavasti ja muun muassa penkkien yhteyteen tuotiin iso määrä pistorasioita. Salissa, kuten pitkälti muuallakin rakennuksessa, sähkönjakelu on viety putkituksiin lattiarakenteiden alle”, Huovilainen jatkaa.
Projektin aikana salin katsomorakenteiden alta paljastui onttoja tiloja, jotka helpottivat uuden tekniikan sovittamista. Työmaalla tuli eteen myös toisenlaisia yllätyksiä, kun esimerkiksi katsomon toisen penkkirivin alla ei ollut paikoin lainkaan tilaa tekniikalle.
Juhlasalin AV-järjestelmä uusittiin vastaamaan nykypäivän esitys- vaatimuksia. Uusi induktiosilmukkajärjestelmä parantaa osaltaan tilojen esteetöntä käyttöä.
”Koska salin holvikattoon ei voitu rakentaa paloilmoittimia, toteu- tettiin paloilmoitinjärjestelmä näytteenottoputkistolla, joka saatiin vietyä katon yläpuoliseen holvitilaan”, Huovilainen sanoo.
HÄMÄRÄN TILALLE VALOA
Valaistussuunnittelun lähtökohtana olleet tilojen valaistusvoi- makkuusmittaukset osoittivat, etteivät valaistustasot täyttäneet nykyvaatimuksia.
Kaikki valaisimet valokuvattiin ja ne jaettiin konservoitaviin, kun- nostettaviin ja uusittaviin. Projektiryhmässä oli valaistussuunnitte- lijoiden lisäksi mukana arkkitehtejä, Museoviraston asiantuntijoita, tilojen käyttäjiä sekä Helsingin yliopiston hankevastaavia. Koeva- laistuksilla oli valaistussuunnittelussa iso rooli.
”Haimme yhdessä ratkaisuja siihen, mitä valaisimia voidaan uusia ja mitä valaisimien kunnostuksessa tavoiteltiin. Päädyimme pitkälti siihen, että valaisimien määrät ja sijoitukset säilytetään ennallaan varsinkin arvokkaimmilla alueilla”, kertoo Holmroos.
Juhlasalin penkkiriveillä valaistustasot olivat ennen peruskorja- usta noin 100 luksia, kun tavoitteena opetus- ja kokoustiloissa on 500 luksia.
”Päädyimme 300-400 luksiin, mikä oli jo suuri parannus vanhaan tilanteeseen nähden. Katosta ripustettujen kruunuvalaisimien lisäksi salia valaisevat korkealla kattopinnassa olevat alasvalot.”
3
VALAISIMIIN TEETETTIIN UUSIA LASIMALJOJA
Peruskorjauksessa kaikkien valaisimien pienloistelamput korvattiin leditekniikalla, jonka myötä tiloihin saatiin lisää valoa. Valaistuksen värilämpötila on 3 000 kelviniä.
”Valtaosaan valaisimista tuotiin himmennettävät DALI-liitäntälait-
18Plaani 4 2021 Sähkösuunnittelu