Page 25 - Plaani 4 - 2021

Sähkökynä
Loppuuko Suomesta sähkö?
Syksy on tullut. Sen huomaa siitä, että media on alka- nut rummuttaa sähkön loppuvan Suomesta. Näinhän meitä on ohjattu ajattelemaan jo ainakin 20 vuoden ajan. Tällä kertaa viesti on mennyt perille ainakin elin- keinoministerille, joka on käynnistänyt asiasta virallisen selvityksen. Riittävyyshuolen olan takana kurkkii vanha vihtahousu eli energian hinta. Pohjoismaisen sähkö- markkinan energiahinnat ovat pitkään olleet hiuksia nostattavan korkeita.
Voimme kuitenkin nukkua yömme rauhassa. Sähkö ei tule loppumaan ensi talvenakaan, ellei sitten pohjois- maisissa siirtoyhteyksissä tapahdu jotakin mullista- vaa. Kyse on ennemminkin siitä, onko teollisuudella ja liike-elämällä varaa maksaa huippukallista hintaa. Pahimmillaan tuotantoa voidaan joutua ajamaan alas. Tavallinen kuluttajahan ei oikein voi muuta kuin avata kukkaron nyörejä.
Sähköä on tuotettava joka hetki saman verran kuin sitä kulutetaan. Tuotantokapasiteetti kuitenkin vaihtelee mm. tuulivoiman lisääntymisen takia. Sähköntuotannon kapeikkoja pitäisi kyetä kompensoimaan kulutusta vähentämällä. Siksi kiinteistöjen kuormanohjaukseen pitää jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
Sähkön hintaa seuraavia ohjausratkaisuja on jo mark- kinoilla. Markkinoille on myös tullut virtuaalivoimalai- tospalveluita, joiden avulla kiinteistön sähkönkulutusta lisätään tai vähennetään automaattisesti sähköverkon kuormituksen mukaisesti. Tarkempi tutustuminen virtu- aalivoimalaitoksiin paljastaa, ettei hienolta kuulostavan nimen takana ole mitään uutta. Mainostekstien mukaan kulutusjousto toteutetaan talotekniikkaa säätämällä. Hienosta ohjausjärjestelmästä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos kiinteistön sähköverkko ei taivu kulutusjoustoon.
Perinteisistä toimistokiinteistöistä ei ole helppoa löytää kulutusjoustoon soveltuvia kuormia. Jäähdytyksen säätämisestä on vain vähän apua, sillä sitä tarvitaan kesällä samanaikaisesti aurinkosähkön tuotantohui- pun kanssa. Olosuhteiden terveellisyysvaatimukset taas vaikeuttavat ilmanvaihdon tehon pienentämistä ihmisten ollessa paikalla. Valojen sammuttelu työpäivän aikana tuskin saa tilankäyttäjiä hihkumaan riemusta.
Myös vanhanaikainen rakennusautomaatio vaikeuttaa ulkopuolisten ohjausten hyödyntämistä. Teknologia
ei ole ainoa kompastuskivi, sillä ulkoisen ohjauksen käyttöönotto haastaa myös huoltoyhtiöitä. Ongelma- tilanteiden selvittäminen monimutkaistuu: ensin pitää selvittää, onko alkusyy itse rakennusautomaatiossa vai pilven kautta tulevassa ohjauksessa. Vasta sen jälkeen on mahdollista paikantaa varsinainen vika.
Teoriassa kiinteistöjen joustopotentiaali on merkittävä. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa omakoti- ja kym- meniä tuhansia liike- ja teollisuuskiinteistöjä. Ratkai- suja on kiireesti alettava toteuttaa olemassa oleviin rakennuksiin. Jos rakennusten kyvykkyys kasvaa vain uudiskohteiden toteuttamisen myötä, merkittävä kulu- tusjouston määrä saavutetaan vasta vuosikymmenien kuluttua. Paras motivaattori on raha: kulutusjoustosta pitää maksaa kunnolla ja sen tulee hyödyttää paitsi rakennuksen omistajaa, myös tilojen käyttäjää, joka kantaa mahdolliset epämukavat seuraukset itses- tään sammuvina valoina tai vaihtelevina olosuhteina. Yhteisen hyvän ajatteleminen ei juuri lämmitä, jos töitä joutuu tekemään pimeässä, viileässä tai tunkkaisessa rakennuksessa.
Kiinteistöjen kulutusjousto edellyttää uusia teknisiä innovaatioita ja huolellista suunnittelua. Pallo on jo tipahtanut sähkösuunnittelijan pöydälle ja sille pitää tehdä jotakin. Oikotietä ei ole vaan on tartuttava kynään ja taskulaskimeen. Suunnitteluaikana pitää laskea yksittäisten kuormitusten osuudet kokonais- kuormasta, arvioida niiden ajalliset tehohuiput ja suunnitella vuorottelutoimenpiteet valmiiksi. Raken- nuttajan vastuulla on päättää, mitkä kulutusjoustot otetaan käyttöön ja mitkä ei.
Myös kiinteistöakuston sijoituspaikkaa pitää alkaa poh- timaan yhdessä arkkitehdin kanssa. Muuten voidaan hankinnan tullessa ajankohtaiseksi joutua toteamaan, ettei akusto mahdu rakennukseen tai edes samalle ton- tille. Montako suunnittelukohdetta muuten tiedät, jossa on oikeasti varattu tilat kiinteistöakuille? Minä tiedän yhden. Tässä meillä on rutkasti parantamisen varaa.
3. päivänä marraskuuta 2021, Esa Halmetoja
25Plaani 4 2021 Sähkösuunnittelu