Page 39 - Plaani 4 - 2021

suunnitteluPlaani
(yllä) SESKOn toimitusjohtaja Anna Tanskanen painottaa moniulotteisen yhteistyön merkitystä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
”Näin ei saa tapahtua. Vaikka poliittinen kenttä tulee standardointiin mukaan, on meillä kansainvälisesti ja Euroopassa velvollisuus pitää kiinni standardien läpimenoajoista. SESKO pyrkii osaltaan varmis- tamaan, että eurooppalainen standardointijärjestelmä toimii laaduk- kaasti ja mahdollistaa standardien nopean valmisteluprosessin.”
Tanskanen pääsee vaikuttamaan eurooppalaisen standardoinnin linjauksiin vuoden 2022 alusta, jolloin hän aloittaa kaksivuotisen kautensa CENELECin hallituksessa.
Kielitaidosta kansainvälinen toiminta ei jää kiinni, sillä Tanskanen tulee tiukan paikan tullen toimeen viidellä kielellä. Toisena äidin- kielenään hän puhuu ruotsia, joten pohjoismaiset verkostot ovat luontevasti läheisiä.
Myös SESKOlla on pitkä tausta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Ensi vuonna pohjoismainen sähkötekninen standardointiverkosto NOREK täyttää 50 vuotta.
”Pohjoismailla on tiettyjä yhtenäisiä tarpeita standardien sovelta- miseen muista maista poikkeavien ilmasto-olosuhteiden vuoksi.
IEC-työhön osallistuu noin 170 maata, mikä mahdollistaa globaalin yhteisön noin 20 000 standardoinnin osaajalle. IEC:n jäsenmailla on kullakin äänestyksessä yksi ääni. Äänestyksissä voimme tarvittaes- sa yhdistää voimat ja ajaa pohjoismaista etua.”
UUSIUTUVAN ENERGIAN OSAAMISTA MAAILMALLE
Standardointia leimaavat pitkälti globaalit ilmiöt ja kestävän kehi- tyksen periaatteet onkin otettu IEC-tasolla strategiseksi painopis- teeksi. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelman 17 tavoitteesta sähkö- ja elektroniikka-alan standardointia tehdään jokaisessa.
SESKOn lähivuosien Puhdas energia -kampanjan tavoitteena on kasvattaa suomalaisten asiantuntijoiden määrää uusiutuvaa energi- aa koskevissa standardointikomiteoissa.
”Suomessa on paljon aurinko- ja tuulienergiaan, merivesivoimaan sekä polttokennoihin liittyvää huippuosaamista.”
Yksi SESKOn lähiajan tavoitteista on yhteistyön lisääminen alan kotimaisten oppilaitosten kanssa. Niistä tulevat tulevaisuuden sähköalan asiantuntijat ja standardien kehittäjät.
”Jotta saamme vietyä maailmalle parasta suomalaista osaamista, meidän on tarpeen tehostaa viestintää oppilaitosten suuntaan. Toivon, että jatkossa sähköalan ammattilaiseksi valmistuvalla on aina perusymmärrys siitä, miksi sähkö- ja elektroniikkateollisuu- dessa tarvitaan standardeja ja miten standardien kehittämistyöhön pääsee mukaan.”
Viestin pitää tavoittaa myös uusien teknologioiden parissa toimi- vat. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian parissa on paljon pieniä yrityksiä, jotka eivät välttämättä ole sähköalan perinteisiä pitkän linjan toimijoita.
KOHTI ÄLYKKÄITÄ STANDARDEJA
”Digitaalisuuden myötä sähkö- ja elektroniikka-alan standardien vaikuttavuus lisääntyy entisestään. Digitaalisuus hiipii kaikkialle, eikä se ole mitään ilman sähköä.”
Digitaalisuus vie myös sähkö- ja elektroniikka-alaa kohti älykkäitä standardeja. Jatkossa esimerkiksi xml-pohjaista sisältöpohjaa hyödyntämällä voidaan sähköisiin standardeihin tehdä erilaisia modulaarisia lisäarvotuotteita. Standardien digitaaliseen kehi- tyspolkuun ovat kuuluneet useat erimuotoiset sisällöt teksti- ja PDF-muotoisista standardeista tämän päivän kehitystä siivittäviin koneluettaviin standardeihin.
”Älykkyyden myötä standardeihin voidaan tuoda pienempiä aihi- oita, joilla niitä voidaan hyödyntää. Voisi jopa miettiä personoituja standardeja eri käyttäjäryhmille. Digitaalisuus antaa uusia mahdol- lisuuksia myös tekoälyn soveltamiselle. Uskon, että tämä kaikki tulee hyödyttämään sekä standardien käyttäjiä että niiden valmiste- luun osallistuvia.”
39Plaani 4 2021 Sähkösuunnittelu