Page 43 - Plaani 4 / 2022

"Latauspisteiden nimellistehoa voisi vähentää jopa puoleen, ja silti ne tarjoaisivat asiakkaalle vastaavaa palvelua kuin tälläkin hetkellä", Ville Kuusniemi sanoo.
"Sähkösuunnittelijan ja kaupan väliin tarvitaan asiantuntija, joka osaa kuunnella asiakkaan toiveita ja pystyy auttamaan häntä määrittämään latausliittymälle teknis-taloudellisesti järkevän toteutustason", Tatu Svan toteaa.
"Latauspisteiden lukumääräkään ei muodosta ongelmaa, sillä tek- nisesti sadan asiakkaan pysäköintilaitokseen on helppo toteuttaa kymmenen tai sata latauspistettä, mutta investointina se ei välttä- mättä ole järkevää”, Svahn pohtii.
Haasteita sen sijaan on tuottanut lataustarpeita koskevien selkeiden tavoitteiden asettaminen. "Kuinka meidän tulisi varautua latausjärjes- telmän laajennettavuuteen? Entä mikä on latauspisteiden tarve tule- vaisuudessa, tai onko asiakaskokemus riittävä esimerkiksi silloin, kun kaikki kohteen latauspisteet ovat yhtäaikaisesti käytössä”, Svahn pohtii.
LATAUSTARPEET KILOWATEIKSI
Tatu Svahnin mukaan sähkösuunnittelija ei välttämättä ole kaupal- lisissa kohteissa paras asiantuntija miettimään, millaisia asiakas- virrat ja asiointiajat kohteissa ovat, ja millaisiksi ne muodostuvat tulevaisuudessa.
"Omat asiakkaamme, joita konsultoimme, eivät puolestaan osaa muuttaa latauspistetarpeitaan kilowateiksi tai nimellisvirroiksi. Sähkösuunnittelijoilta ja kaupan päättäjiltä puuttuu yhteinen kieli", Svahn sanoo.
Kuusniemi ja Svahn ovat yhtä mieltä siitä, että sähkösuunnittelijan ja kaupan väliin tarvitaan asiantuntija, joka osaa kuunnella asiak- kaan toiveita ja pystyy auttamaan asiakasta määrittämään teknis- taloudellisesti järkevän toteutustason.
Tämän jälkeen asiantuntija välittäisi tarvittavat tiedot valmiiksi pureskeltuna kohteen sähkösuunnittelijalle.
"Tällöin kaupan edustaja, joka parhaiten tuntee asiakkaittensa ja henkilökuntansa lataustarpeet sekä käyttäytymisen, voisi puhua sähkösuunnittelijalle omilla termeillään."
"Nimellisvirrat ja muut voitaisiin jättää sähkösuunnittelijan mietittä- väksi”, Kuusniemi tiivistää.
EUROT PÖYDÄLLE
Asiantuntija ja sähkösuunnittelija voivat saamiensa tietojen pe- rusteella määrittää, mitä erilaiset vaihtoehdot tulevat maksamaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Asiantuntija ja sähkösuunnittelija voivat myös kertoa, miten kiin- teistön tietynlainen mitoittaminen vaikuttaa esimerkiksi kiinteistön muuntojoustavuuteen käyttötarkoituksen muuttuessa.
"Uusia kiinteistöjä suunniteltaessa on muun muassa arvioitava, kuinka paljon mahdollista laajennusvaraa sähköliittymään ja kom- ponentteihin tulisi jättää, jotta uusien latauspisteiden asentaminen ei tuottaisi ongelmaa", Svan sanoo. "Vanhoissa kiinteistöissä taas tärkeänä osana tarkastelua tulee huomioida nykyisen sähköliitty- män vapaa kapasiteetti ja nykyisen jakeluverkon rakenne.”
Kuusniemen ja Svahnin mukaan erillisten asiantuntijoiden käyttö hankkeissa ei juurikaan muuttaisi yksittäisen sähkösuunnittelijan tehtävänkuvaa.
"Selkeämmin asetetuilla tavoitteilla ja tarkemmilla lähtötiedoilla voisi olla vaikutusta lähinnä kaapeleiden poikkipinta-aloihin ja kuor- manhallinnan tasoon."
KOHTI AKATEEMISEMPAA MITOITUSTA
Tatu Svahnin mukaan sähkösuunnittelijoille on vuosien kuluessa kehittynyt kokemusperäinen tapa latausjärjestelmien mitoittami- seen kaupallisissa kiinteistöissä.
"Kokemusperäinen siksi, että käytössä ei ole ollut riittävästi lähtötietoja tai työkaluja, joilla mitoittamista voitaisiin tehdä akateemisemmin."
"Villen diplomityö pyrkii ratkaisemaan sen, millaisten oletusten perusteella kaupallisissa kiinteistöissä latausjärjestelmiä kannattaa lähteä suunnittelemaan, kun latausmäärät tunti- ja vuorokausitasol- la ovat kaikkea muuta kuin vakio. Mukaan on saatu myös elinkaari- näkökulmaa”, Tatu Svahn sanoo.
Ville Kuusniemen diplomityö ” Sähköautojen latauskuormituk- sen muodostuminen sekä sähköliittymän elinkaarikustannuk- set kaupallisessa kiinteistössä” on luettavissa LUT-yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa osoitteessa https://lutpub.lut.fi/.
43Plaani 4 2022 Sähkösuunnittelu