(hyväksytty PRH 30.3.2021)

Nimi ja kotipaikka
1§
Yhdistyksen nimi on Sähkösuunnittelijat NSS ry, Elkonsulterna i Finland NSS rf. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan yhdistyksen nimestä käyttää epävirallista
englanninkielistä nimeä Association of Finnish Electrical Designers NSS. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Tarkoitus
2§
Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää hyvää sähkösuunnittelutapaa ja toimia sähkösuunnittelijoiden ammatillisena yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
2.1
pyrkii aikaansaamaan ja ylläpitämään hyviä suhteita jäsentensä ja näihin työsuhteessa olevien henkilöiden kesken.
2.2
seuraa alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla
2.3
kehittää ja valvoo jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja muita yhteisiä asioita
2.4
pyrkii parantamaan jäsentensä ammattitaitoa tiedottamalla alan kehityksestä sekä järjestämällä kokouksia, koulutustilaisuuksia, tutustumiskäyntejä, neuvottelupäiviä ja näyttelyitä
2.5
tiedottaa keskeisistä asioista alaan liittyville piireille ja tarpeen tullen myös muille sekä harjoittaa julkaisutoimintaa
2.6
edistää sähköalan kehitystä ja sähköturvallisuutta antamalla lausuntoja ja tekemällä aloitteita alaa koskevien säädösten ja määräysten uusimiseksi tai muuttamiseksi sekä ohjaamalla ja neuvomalla jäseniä niiden soveltamisessa
2.7
toimii yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa jäsentensä alaan vaikuttavien yhteisten kysymysten selvittämiseksi
2.8
yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

Jäsenet
3§
Yhdistyksen jäseneksi voidaan ottaa
3.1
oikeuskelpoinen yhteisö tai luonnollinen henkilö, joka täyttää asetetut vaatimukset
3.1.1
Yritysjäseneksi voidaan hyväksyä alalla yhtäjaksoisesti vähintään kaksi (2) vuotta toiminut päätoimisesti sähköteknistä suunnittelutoimintaa
harjoittava yritys tai suunnittelualan yritys, jossa on sähköteknistä suunnittelutoimintaa päätoimisesti harjoittava yksikkö.
3.1.2
Henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä sähköteknisellä alalla suunnittelu-, tutkimus-, valvonta-, opetus-, rakennuttamis- tai tarkastustoimintaa suorittava henkilö, joka täyttää seuraavat edellytykset:

Tehtävät
Kokemusta ja ammattitaitoa edellyttävät itsenäisesti suoritettavat ja vaativat sähköteknisen alan suunnittelu-, tutkimus-, valvonta- tai tarkastustehtävät.

Pätevyys
Diplomi-insinöörin, insinöörin tai teknikon tutkinto, sekä näyttöä alalta suoritetusta työstä vähintään kahden vuoden ajalta.

3.2
Asiantuntijajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jonka ammatillisen toiminnan voidaan katsoa myötävaikuttavan yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Yhdistyksen ehdokasjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla pätevyysvaatimusten mukainen opiskelu on vielä kesken, tai jolla ei ole vielä kahden (2) vuoden kokemusta alalla suoritetusta työstä.
Henkilöjäsenen jäädessä eläkkeelle, hän voi suostumuksensa mukaisesti jatkaa yhdistyksessä eläkeläisjäsenenä.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua luonnollinen henkilö, joka on erityisesti edistänyt tai kehittänyt sähköalaa.
Yhteistoimintayritysjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toimintaa tukeva oikeuskelpoinen yhteisö.
Yhdistyksen aikaisempien sääntöjen perusteella hyväksyttyjen jäsenten jäsenoikeudet säilyvät.

4§
Hakemus yhdistyksen henkilöjäseneksi, yritysjäseneksi tai yhteistoimintayritysjäseneksi sekä ehdokasjäseneksi liittymistä varten on tehtävä
kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle ja siinä on ilmoitettava hakijan nimi, osoite ja muut hallituksen vaatimat tiedot.
Jäsenyys tulee voimaan, kun hallitus on jäsenanomuksen käsitellyt ja hyväksynyt. Hallituksen eväämä hakemus voidaan hakijan niin halutessa alistaa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Hyväksymiseen vaaditaan kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistö yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä
annetuista äänistä. 3 §:n kohdassa 3.2 mainitun kutsun asiantuntijajäseneksi tekee yhdistyksen hallitus. Kutsun yhdistyksen kunniajäseneksi tekee
yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.

5§
Yhdistyksen jäsen on oikeutettu hallitukselle tai sen puheenjohtajalle kirjallisesti tekemänsä irtisanomisen kautta tai myös yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan
tekemänsä ilmoituksen nojalla eroamaan yhdistyksestä. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä 3 §:n vaatimuksia, joka rikkoo näitä sääntöjä tai yhdistyksen kokouksen päätöksiä vastaan tai joka on lyönyt laimin yhdistykselle suoritettavat maksunsa tai muulla tavoin harjoittaa sähköteknistä suunnittelualaa vahingoittavaa toimintaa. Erotettu jäsen voi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan kirjallisesti hakea muutosta yhdistyksen kokoukselta, joka käsittelee asian tavallisessa järjestyksessä. Muutoshakemus on jätettävä hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle tai sihteerille.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

Maksut
6§
Yhdistyksen yritys- ja henkilöjäsen suorittaa yhdistykselle jäseneksi tulleessaan liittymismaksun ja vuosittain jäsenmaksun, jotka määritellään yhdistyksen
syyskokouksessa erikseen kummallekin jäsenryhmälle. Syyskokous määrittää vuosittaisen jäsenmaksun suuruuden erikseen eläkeläisjäsenille, asiantuntijajäsenille ja ehdokasjäsenille. Eläkeläisjäseniltä, ehdokasjäseniltä ja asiantuntijajäseniltä ei peritä liittymismaksua. Maksut tulee suorittaa hallituksen määräämän ajan kuluessa. Kunniajäsen ei suorita yhdistykselle jäsenmaksua. Yhdistyksen yhteistoimintayritysjäsen suorittaa yhdistykselle vuosimaksun, joka
määritellään yhdistyksen syyskokouksessa. Yhteistoimintayritysjäsen ei suorita yhdistykselle liittymismaksua.

Hallitus
7§
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus.
Hallitukseen kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan valittuina kuusi (6) muuta jäsentä, joista puolet eli kolme (3) on vuosittain erovuoroissa. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta kaikilla hallituksen jäsenillä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja voidaan valita peräkkäin korkeintaan neljäksi (4) toimikaudeksi. Jäsen voidaan valita hallitukseen korkeintaan kahdeksi (2) toimikaudeksi peräkkäin. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja varainhoitajan. Sihteerin ja varainhoitajan voi hallitus valita myös hallituksen ulkopuolelta. Varajäsen toimii hallituksen kokouksessa täysivaltaisena jäsenenä varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Varajäsenellä on oikeus osallistua kaikkiin hallituksen kokouksiin, mutta ilman äänioikeutta, mikäli varsinainen jäsen on läsnä. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme (3) muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se puoli, jota puheenjohtaja on äänestänyt. Jos puheenjohtaja ei ole äänestänyt ja äänet ovat menneet tasan, ratkaistaan asia arvalla. Hallitus voi kiireellisissä tapauksissa pitää yksittäistä asiaa koskevan
sähköpostikokouksen, silloin kun hallituksen jäsenet ovat siitä yksimielisiä. Hallitus päättää henkilön toimimisesta määrätyssä asiassa yhdistyksen edustajana.
Hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Vaalitoimikunta
8§
Yhdistykselle valitaan vuosittain yhdistyksen kevätkokouksessa vaalitoimikunta, jossa on kolme (3) jäsentä. Vaalitoimikunnan tehtävänä on valmistella ja ehdottaa syyskokoukselle puheenjohtajaa ja hallitusta koskevat henkilövalinnat. Syyskokouksessa voidaan esittää myös muita ehdokkaita.
Vaalitoimikunnan jäsenten peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä on neljä. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka tehtävänä on
puheenjohtajana toimimisen lisäksi huolehtia toimikunnan koollekutsumisesta sekä työn tulosten raportoinnista. Vaalitoimikunnan ehdotus tulevan vuoden henkilövalinnoiksi on liitettävä syyskokouskutsuun.

Nimenkirjoitus
9§
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai hallituksen jäsenet aina kaksi yhdessä.
Yhdistyksen hallitus voi oikeuttaa yhdistyksen toimihenkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

Tilit
10§
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on asiakirjoineen jätettävä tilintarkastajille vähintään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta.

Yhdistyksen kokoukset
11 §
Yhdistyksen jäsenet kokoontuvat vuosittain kahteen (2) varsinaiseen kokoukseen. Kevätkokoukseen, joka on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
5. Valitaan yhdistyksen vaalitoimikunta.
6. Käsitellään muut yhdistyksen hallituksen tai jäsenten esittämät kokouskutsussa mainitut asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.
2. Todetaan kokouksen laillisuus.
3. Käsitellään hallituksen seuraavaa kalenterivuotta varten esittämä toimintasuunnitelma.
4. Käsitellään hallituksen seuraavaa kalenterivuotta varten laatima talousarvioehdotus sekä päätetään jäseniltä perittävistä liittymis- ja
jäsenmaksujen sekä viivästyskorkojen suuruudesta. Lisäksi vahvistetaan yhdistyksen luottamushenkilöille mahdollisesti maksettavien palkkioiden suuruus.
5. Valitaan tulevan toimintakauden puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle.
6. Valitaan kaksi (2) varsinaista ja kaksi (2) varatilintarkastajaa.
7. Käsitellään muut yhdistyksen hallituksen tai jäsenten esittämät kokouskutsussa mainitut asiat.
Asia on otettava kokouksen käsiteltäväksi, jos siitä on tehty kirjallinen pyyntö yhdistyksen hallitukselle neljäkymmentä (40) päivää ennen kokousta.
Ylimääräinen kokous pidetään milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti määrättyä tarkoitusta varten hallitukselta pyytää. Ylimääräisessä kokouksessa voidaan käsitellä ainoastaan kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen kokouksesta on ilmoitettava vähintään kaksikymmentä (20) ja enintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenen sähköpostiosoitteeseen tai jäsenelle postitettuna kirjeenä ilmoitettuun osoitteeseen.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Äänioikeus
12 §
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella erääntyneen jäsenmaksunsa suorittaneella henkilöjäsenellä, asiantuntijajäsenellä sekä henkilöjäsenellä, joka kuuluu yritysjäsenen henkilökuntaan yksi (1) ääni. Ehdokasjäsenillä, eläkeläisjäsenillä ja kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta.
Jokaisella yritysjäsenellä on seuraava taulukon mukainen yrityksen henkilömäärään sidottu äänimäärä.
Jäsenyrityksen Äänten henkilökunta lukumäärä
1-2 1
3-5 2
6-10 3
11–20 4
21–40 5
41 ja yli 6
Henkilökunnaksi lasketaan yrityksen vakinaisessa työsuhteessa olevat kalenterivuoden alussa työskentelevät toimihenkilöt, joista yritys on maksanut
jäsenmaksunsa. Yhdistyksen kokouksessa ratkaistaan asiat, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, mutta vaaleissa ratkaisee arpa. Valtakirjalla yhdistyksen henkilöjäsen tai yritysjäsenen edustajana toimiva henkilö voi edustaa korkeintaan yhtä muuta jäsentä. Suljettu äänestys on suoritettava, jos joku jäsen sitä vaatii.
Yhteistoimintayritysjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen purkaminen
13§
Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos kahdessa (2) toisiaan vähintään kahden (2) kuukauden väliajan jälkeen seuraavassa kokouksessa, joista jälkimmäinen kokouskutsu voidaan antaa vasta ensimmäisen kokouksen jälkeen, vähintään kolme neljäsosaa (3/4) saapuvilla olevien yhteenlasketusta äänimäärästä on ehdotusta kannattanut. Toisen kokouksen tulee olla sääntömääräinen kokous.
Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, käytetään sen varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaan sähkösuunnittelualan kehittämistä tarkoittavaan yleishyödylliseen tarkoitukseen, joka on sopusoinnussa yhdistyksen tarkoitusperien kanssa.