Page 14 - Plaani 2-2020

Yksinäisessä kotikonttorissa työskentelyssä on vaaransa. Työn henkinen kuormitus saattaa kasvaa, kun ympärillä ei ole tuttua työporukkaa.
”Työnantajan ja lähiesimiesten tulisi seurata työntekijöiden kuormit- tumista ja kuunnella näiden tuntoja. Myös projektiryhmissä voidaan pitää toisistaan huolta. Meillä on toimiston koko porukan Teams- iltapäiväkahvit keskiviikkoisin ja perjantaisin”, Järvinen kertoo.
Järvinen myös muistuttaa, että kotona tietokoneen voi sulkea hetkeksi ja lähteä ulos tuulettumaan. Ja kun koneen ääressä on viettänyt työ- päivän, niin älä vaihda sohvalle tai toiselle koneelle, vaan lähde ulos!
PAREMPIA WEBINAAREJA
Sähkösuunnittelijan on oltava kartalla alan tuotteiden ja teknologian kehityksestä. Vaikka tuote-esittelyt kuormittavat toimiston kiireistä arkea, ovat ne onnistuessaan hyvä tapa uusimman tiedon lähteille.
”Kun koronakriisi alkoi, peruimme kaikki tiedossa olevat tavaran- toimittajien vierailut. Nyt tilalle on tullut webinaarien tulva. Tuote- esittelijöiltä toivoisin panostusta webinaarien sisältöön. Suunnit- telija kaipaa tietoa parhaista tuotteista, ei yrityksen tunnuslukuja esittelevää dia-showta”, Järvinen huomauttaa.
Webinaarien ohella tuotetietoa haetaan erilaisista julkaisuista ja uutis- kirjeistä. Jyväskylän Sähkö Valo Tele AV 2020 -messut ehdittiin järjes- tää helmikuussa. Sen sijaan maailman suurin valaistusalan tapahtuma, Light+Building -messut, siirrettiin maaliskuusta keväälle 2022.
KUNNOSSAPITOSUUNNITELMAT ESIIN
Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä. Rakennustyömailla tarvitaan kriisin keskelläkin työntekijöitä. Toistaiseksi koronatilanne ei ole tuonut sähköurakointiin erityisiä hankaluuksia.
”Työmaille on saatu tarvikkeita pääosin hyvin. Joissain tuoteryh- missä on yksittäisiä tuotteita jäänyt saapumatta, mutta nämä ovat vielä poikkeuksia”, sanoo Amplit Oy:n toimitusjohtaja ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton hallituksen puheenjohtaja Jussi Kuusela.
Myös sähkösuunnittelun ja -urakoinnin yhteydenpito on siirtynyt verkkoon joitain poikkeuksia lukuun ottamatta.
”Tekniikkaa on hyödynnetty työmaapalaverien tehostamiseksi. Ihan pikkuasioista ei enää kinastella. Jos jotain tuotetta on vaikea saa- da, mietitään koko porukan kanssa tukkuria myöten, kuinka asia saadaan hoidettua”, Järvinen huomauttaa.
”Tilaajan näkökulmasta työmaat pyörivät normaalisti, muutamissa kohteissa ollaan jopa edellä aikataulua. Peukutan joka betonirekan ja sähköfirman auton tuolla liikenteessä, sillä niiden avulla raken- tamisen volyymi pysyy käynnissä”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen talotekniikkaryhmän päällikkö Pasi Hyyppä.
Hyyppä kehottaa ottamaan kiinteistöjen pitkän tähtäimen kunnossapi- tosuunnitelmat esiin. On aika pohtia, mitä nyt voitaisiin ottaa työn alle.
”Kun suurin osa toimistotilojen henkilöstöstä ei ole paikalla, on otollinen aika tehdä valaistuksen korjauksia, sähköhuoltoja ja esi- merkiksi muuntamoiden vaihtoja”, Hyyppä perustelee.
SÄHKÖALAN TULEVAISUUS
Alkuvuosi on ollut rakennus- ja sähköalalla hyvä. Vuoden ensim- mäisen neljänneksen aikana sähkötekninen kauppa kasvoi 4,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muutaman kuukauden koro- nakriisi ei näy vielä suunnittelupöydillä tai työmailla.
”Välitön tilanne rakennus- ja sähköalalla on erittäin hyvä. Koronan myötä jonkinlainen notkahdus on edessä. Uskon, että ensi vuosi tulee olemaan aika tiukka, mutta pitkällä tähtäimellä sähköalalla on todella valoisa tulevaisuus”, sanoo Onninen Oy:n toimitusjohtaja ja Sähkötek- nisen Kaupan Liiton hallituksen puheenjohtaja Martti Forss.
Tällä Forss viittaa siihen, että sähköala on keskeisessä asemassa, kun puhutaan maailman isoista trendeistä. Liikenne sähköistyy, uusiutuvan energian käyttö kasvaa, energiatehokkuus on entistä tärkeämpää ja ympäristöt teknistyvät.
ENTÄ SYKSYLLÄ?
Taantumien vaikutus rakennusalaan näkyy yleensä uudisrakennuskoh- teiden vähentymisessä. Vanha rakennuskanta vaatii kuitenkin jatkuvaa ylläpitoa. Korjausvelkaa Suomen kiinteistöissä ja infrassa riittää.
En usko, että koronakriisi on merkittävästi pysäyttämässä rakennus- alaa. Uudisrakentaminen voi vähentyä, mutta peruskorjaukset tulevat varmasti lisääntymään. Omista projekteistamme noin kaksi kolmas- osaa on tällä hetkellä korjausrakentamisen puolella”, Järvinen kertoo.
Nyt tehtävillä investointipäätöksillä on vaikutusta koko rakennusalaan. Osansa koronavaikutuksista voivat saada taloyhtiöiden kiinteistöt, kun kansalaisten ostovoima hiipuu työpaikkojen lähdettyä alta.
”Kevään yhtiökokouksissa päätetään usein taloyhtiöiden peruskor- jauksista. Uskon, että niihin tulee jonkin verran jarrua tämän kevään myötä, mutta jossain vaiheessa korjauksiin on pakko ryhtyä”, Järvinen jatkaa.
Toukokuussa kriisiaikaa on takana kaksi kuukautta. Toistaiseksi sähkösuunnittelualalla on vältytty irtisanomisilta ja ainakin isommil- ta lomautuksilta.
”Uskon, että kesäaika sujuu alalla omalla painollaan, se on muuten- kin hiljaista aikaa. Elokuussa ihmiset palaavat lomilta arkeen intoa täynnä. Silloin punnitaan, riittääkö kaikille töitä entiseen malliin”, Järvinen toteaa.
Järvinen uskoo, että kuluvan vuoden kolmas neljännes tulee näyttämään, mitä rakennus- ja sähköalalla on lähitulevaisuudessa edessään:
”Suomessa on kuitenkin vahva selviytymisen kulttuuri. Katseet eteenpäin!”
14Plaani 2 2020 Teleratkaisut ja turvallisuus