Page 30 - Plaani 2-2020

Esimerkiksi rakennusurakoitsijalla ei välttämättä ole intressejä painottaa elinkaarihyötyjä ja -kustannuksia. Selvityksen mukaan rakennuttajan tulisikin ottaa turvallisuus huomioon keskeisenä suunnittelun lähtökohtana.
ÄLYKKYYS TUO ELINKAARIHYÖTYJÄ
Älykkään talotekniikan hyödyt muodostuvat tyypillisesti rakennuk- sen elinkaaren aikana ylläpitokustannuksista, toimintavarmuudesta ja paremmista käyttöolosuhteista. Palontorjunnassa älykkyys tarkoittaa perinteisiin ratkaisuihin verrattuna enemmän järjestel- mäintegraatioita, anturointia, kerätyn datan hyödyntämistä sekä etähallintaa. Kustannussäästöjä muodostuu esimerkiksi asennus- ja kaapelointitarpeen sekä päällekkäisten toimintojen vähenemises- tä ja huolto- ja kunnossapitotoimintojen tehostumisesta.
Paloturvallisuudessa lainsäädäntö ja standardit ohjaavat tarkkaan laitteistojen toimintaa ja esimerkiksi paloilmoittimen riippumatto- muutta muista järjestelmistä. Lainsäädäntö kehittyy hitaammin kuin tekniikka, eikä kannusta älyteknologian käyttöön paloturvallisuuden ratkaisuissa, toisin kuin esimerkiksi energiatehokkuutta parantavien rakennusautomaatiojärjestelmien osalta. Lainsäädäntö tai teknolo- gia ovat kuitenkin harvoin esteenä älykkäiden ratkaisujen toteutta- miselle.
“Haastattelujen perusteella kertaakaan ei tullut esille tapausta, jossa järjestelmältä haluttuja ominaisuuksia ei pystyttäisi teknisesti toteuttamaan. Uudet älyratkaisut eivät myöskään tarkoita, että olisi asennettava lisää teknologiaa tai vaatimuksia. Päinvastoin olisi pohdittava, miten asennettua teknologiaa voidaan soveltaa”, Malaska pohtii.
Esimerkiksi paloilmoittimen päätoiminnon, eli palonilmaisun lisäksi sen signaaleita voidaan käyttää muiden paloturvallisuutta paranta- vien laitteiden, kuten palonrajoittimien ja ilmanvaihdon ohjauksiin. Koska eri järjestelmätoimittajien ratkaisut ovat usein suljettuja järjestelmiä, integroidut kokonaisratkaisut tulisi huomioida suun- nittelussa hankkeen alusta lähtien. Tähän hyvät edellytykset on järjestelmätoimittajilla, jotka pystyvät liittämään palontorjuntalait- teistot osaksi omia kiinteistönhallinta- ja rakennusautomaatiojärjes- telmiään ja tarjoamaan taloteknisiä kokonaisratkaisuja.
”Uudet älyratkaisut eivät tarkoita sitä, että olisi asennettava lisää teknologiaa tai luotava uusia vaatimuksia. Päinvas- toin olisi pohdittava, miten asennettua teknologiaa voidaan soveltaa.”
Esimerkiksi Siemens kertoo hyödyntävänsä yhä enemmän pa- lonilmaisimien antureiden keräämää dataa muiden järjestelmien ohjauksessa. Yksi esimerkki on palopeltien ohjaus paloilmoitinkes- kuksen kautta.
“Palopeltien ohjaus voidaan liittää paloilmoitinkeskukseen ohjel- mallisen integraation avulla, jolloin säästetään rakennusvaiheessa kaapelointikustannuksissa ja rakennusautomaation I/O-tilantar- peessa sekä elinkaaren aikana esimerkiksi huollon tehostumisessa. Kohteessa ei tarvita erillistä palopeltien ohjausjärjestelmää, vaan palopellit suljetaan paloilmoitinkeskuksen saaman osoitteellisen hälytystiedon perusteella”, solution manager Aapo Leisiö Siemens Osakeyhtiöstä kertoo.
Osoitteellinen hälytystieto mahdollistaa palopeltien sulkemisen vain tarvittavilta osin, jolloin ilmanvaihto voi samanaikaisesti helpottaa pelastautumista ylipaineistamalla poistumisreitit. Perinteisessä toteutuksessa palopeltien ohjaus tapahtuu rakennusautomaatio- järjestelmän kautta, jolloin kaikki palopellit sulkeutuvat hälytystilan- teessa ja ilmanvaihto pysäytetään koko rakennuksesta.
Leisiön mukaan ratkaisu on jo käytössä Suomessa esimerkiksi peruskorjatuissa ja uusimmissa vankiloissa.
AVOIMET JÄRJESTELMÄT VAUHDITTAVAT KEHITYSTÄ
Leisiön mukaan älykkäitä paloturvallisuuden ratkaisuja kysytään yhä enemmän. Avoimien rajapintojen kehitys olisi kuitenkin tärkeää integraatioiden mahdollistamiseksi.
“Tilaaja usein mieltää, että integroidussa ratkaisussa sitoudutaan yhteen toimittajaan, vaikka todellisuudessa esimerkiksi BACnet- protokolla mahdollistaisi eri toimittajien järjestelmien integroinnin”, Leisiö kertoo.
Myös selvityksen mukaan avoimien rajapintojen ja standardien kehitys olisi tarpeen älyratkaisujen laajamittaiselle yleistymiselle. Avoimuus mahdollistaa ohjelmalliset integraatiot, joissa järjestelmi- en välinen kommunikointi ei vaadi perinteistä I/O-rajapintaa. Tämä tuo kustannussäästöjä verrattuna suljettujen järjestelmien integraa- tioihin, jotka ovat usein kalliita ja työläitä toteuttaa.
“Eri protokollien ja dataformaattien välille on mahdollista ohjel- moida kääntäjiä, mutta niiden haasteeksi koetaan integroinnin ja ohjelmistopäivitysten kustannusten jakautuminen eri osapuolille”, Malaska arvioi.
Siksi avoimien järjestelmien ja tiedonsiirrossa käytettävien datafor- maattien standardien kehitykseen tulisi jatkossa kiinnittää huomio- ta. Optimaalisin tilanne lienee se, että kiinteistönomistaja voi valita joko kokonaisratkaisun yhdeltä valmistajalta tai yhdistelmän eri valmistajien yhteen toimivista järjestelmistä. Tämä hyödyttää kaik- kia hankkeen osapuolia ja avaa mahdollisuuksia paloturvallisuuden kehittymiseen.
30Plaani 2 2020 Teleratkaisut ja turvallisuus
Kuva: iStock photo