Page 23 - Plaani 3 - 2021

Sähkökynä
Jokainen meistä on nähnyt salaman välähtävän tai- vaalla. Ukkosen jyristessä katse kääntyy ylös, vaikka salama on silloin jo historiaa. Itse mietin usein mihin salamanisku mahtoi sillä kertaa osua. Suomessa tilas- toidaan vuosittain noin 130 000 salamaa. Maailmanlaa- juisesti välähtää peräti sata salamaa sekunnissa.
Salamointi aiheuttaa usein sähkölaitteiden rikkoutumi- sia varsinkin maaseudulla, jossa jakeluverkon suojaus on haasteellisempi toteuttaa. Suurimmassa vaarassa ovat runsaasti elektroniikkaa sisältävät laitteet, mutta usein hajoaa muutakin. Töpselit kannattaa edelleen vetää irti, kun ukonilma nousee päälle. Muistan hyvin, miten serkkupojan sähkökitaran mikrofoni räjähti salaman iskettyä omakotitaloon johtavaan avojohtoon. Onneksi hän oli juuri laskenut soittimen käsistään men- näkseen katsomaan ulkona riehuvaa rajuilmaa. Muuten House of the Rising Sun -kitarariffista olisi voinut tulla räjähtävä kokemus.
Toki ukkossuojauksen ja maadoitusten pitää olla kunnossa myös taajamissa. Tähän ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota. Hiljattain tutustuin uudehkoon toimistokiinteistöön, jossa ei ollut edes perusmaadoi- tusta, ukkossuojauksesta nyt puhumattakaan. Tälle on vaikea löytää hyvää selitystä. Valvonnan oli täytynyt pettää niin sähkösuunnittelijan, sähkövalvojan, säh- köurakoitsijan, varmennustarkastajan kuin verkkoyh- tiönkin taholta. Alun perin kyse on voinut olla siitä, että urakat oli pilkottu pieniin osiin ja osapuolille oli jäänyt epäselväksi, mihin urakkaan maadoituselektrodien hankinta ja asentaminen kuuluvat. Tämä esimerkki pal- jastaa sen että pelkästään rakennusaikainen valvonta ei riitä. Maadoitusten ja ukkossuojauksen olemassaolo ja kunto pitää tarkastaa määrävälein myös käytönjoh- tajan toimesta.
Jos salama pääsee iskemään rakennukseen, se voi sy- tyttää tulipalon joka lopulta tuhoaa koko rakennuksen. Äskettäin Turun seudulla riehui ukonilma, joka katkaisi sähköt laajalta alueelta ja sytytti useita rakennuspaloja. Aiemmin kesällä Savonlinnassa tuhoutui salaman seu- rauksena kokonainen kerrostalo. Tapahtuman kulku ei käy yksiselitteisesti selville uutisklipeistä, mutta salama näyttää edenneen pystysuunnassa koko talon läpi säh- köä johtavia rakenteita pitkin. Vaikuttaa siltä, ettei talon ukkossuojaus ollut asianmukainen. Sieppaustanko ja
pari maadoitusköyttä olisivat todennäköisesti riittäneet estämään vahingon.
1700-luvulla ukkossuojauksen isä Benjamin Franklin tutki salamointia lennättämällä leijaa ukonilmalla. Hengen- vaarallinen koe paljasti että salama on sähkövirtaa, jonka voi johtaa maaperään ja siten estää salaman iskeminen rakennukseen. Myöhemmin salaman vaikutuksia on tutkittu myös laboratorioissa. Tästä tulee mieleen hauska muisto vuosikymmenien takaa. Pääsimme Länsi-Saksan luokkaretkellä tutustumaan erään yliopiston korkeajänni- telaboratorioon. Esittelystä vastasi Paluu tulevaisuuteen -elokuvaklassikon ”Doc” Brownin oloinen, harmaa- hapsinen professori. Hän johdatti meidät lähes tyhjään teollisuushalliin, jonka yhdellä seinällä oli sähkökeskus, pitkä rivi valtavia kondensaattoreita ja tasasuuntaajia sekä pientalon kokoinen muuntaja. Keskellä muutoin autiota hallia nökötti puolentoista metrin korkuinen, puurakentei- nen mökki.
Kipusimme metallisia portaita katon rajassa olevaan valvomoon, jossa meille ojennettiin tummennetut suojalasit. Seisoimme lähes täydellisessä pimeydessä ja kuuntelimme, miten ison muuntajan hurina vähitellen voimistui jyrinäksi. Yhtäkkiä hallin katossa riippuvasta elektrodista lähti salama osuen hallin lattialla olevaan mökkiin. Pamahdus oli niin kova, että suomipoikien kalsarit olivat mennä vaihtoon. Puisesta mökistä ei jäänyt jäljelle kuin savuavia puunkappaleita. Vaatimat- tomalla saksan taidollani en saanut paljoa irti profes- sorin selostuksesta, mutta yksi usein toistunut sana jäi mieleen. Kun joku luokkakavereista myöhemmin käytti sanaa hochspannung, tiesimme heti, kenestä puhuttiin. Professori ”Doc” Hochspannung oli ansaitusti saanut opiskelijapoikien varauksettoman kunnioituksen.
Takavuosina ukkossuojauksia ei juuri asennettu muualle kuin kirkkoihin ja muihin korkeisiin rakennuk- siin. Noista vuosista elektroniikan määrä on moniker- taistunut, eikä ylijännitteelle herkkää lediä vielä silloin käytetty valaisemiseen. Nykyään sekä pääkeskukseen asennettavat ylijännitesuojat että kunnollinen ulkoi- nen ukkossuojaus on järkevää asentaa myös mataliin rakennuksiin. Rakennusvaiheessa se ei paljoa maksa, mutta sen puuttuminen voi johtaa kalliisiin vahinkoihin.
20. päivänä elokuuta 2021, Esa Halmetoja
Sata salamaa
23Plaani 3 2021 Valaistus