Page 12 - Plaani 3 / 2023

suhteita. Taiteilijat kaipasivat myös selkeitä lähtötietoja suunnittelun tueksi sekä oikeiden yhteyshenkilöiden tavoitettavuutta. Keneltä saa tietoa sähköteknisistä asioista, mihin kaikkiin dokumentteihin on pääsy ja kuka vastaa suunniteltavasta alueesta? Oikean henki- lön ja tiedon löytäminen isoista organisaatioista koettiin hankalaksi.
HUOLTO-OHJEEN MERKITYS KOROSTUU
Yleisellä tasolla tarjolla on kaikille projektin osapuolille kattavasti tietoa julkisen taiteen hankkimiseen ja ylläpitämiseen liittyviä ohjeis- tuksia, sopimuspohjia ja huolto-ohjemalleja – esimerkiksi Suomen Taiteilijaseuran tarjoamana. Opinnäytetyössäni perehdyin näiden nykyiseen sisältöön ja esitin lisäyksiä, joita esimerkiksi huolto- ohjeessa tulisi olla nimenomaan valotaiteen ollessa kyseessä. Jos verrataan vaikkapa staattista veistosta tai muraalia, on valotaitees- sa useita huomioitavia asioita myös vastuisiin ja turvallisuuteen liittyen, kun valon ja sähkön kanssa ollaan tekemisissä.
Huolto-ohjemallissa mainitaan esimerkiksi, että teoksesta tulee liittää mukaan aina valokuva alkuperäisasussa. Tähän tärkeä
lisäys olisi, että teoksesta tulee olla kuva sekä päivällä että illalla pimeässä tilanteessa. Huoltotoimenpiteitä tekevän tahon on syytä ymmärtää, mikä on ollut alkuperäisen valaistuksen tarkoitus ja ilme. Näin valot osataan esimerkiksi suunnata alkuperäisellä tavalla.
Muita lisäysehdotuksia olivat muun muassa valaisinvalmistajan
ja valaisinten merkin, mallin ja tuotetietojen koostaminen, asen- nustöistä alun perin vastanneen tahon yhteystiedot, valaisinten takuuajat, sähkösyöttöön liittyvät tiedot: kenen sähköliittymä, mistä pääsee käsiksi syöttöön huoltotöiden ajaksi. Nämä ovat toki mukana myös sähkösuunnitelmissa, mutta olisi hyvä nostaa ne vielä huolto-ohjeen perustietoihin. Teoksen elinkaareen liittyen olisi hyvä mainita esimerkiksi valaisinten kierrätysohje, mikäli valaisimia joudutaan tulevaisuudessa vaihtamaan.
Eräs sopimuksiin ja huolto-ohjeisiin liittyvä tärkeä pohdinta on, mihin tämä kaikki tieto tallennetaan. Riippuen teoksen omistajasta, käytössä voi olla sähköisiä järjestelmiä, mutta tilanteiden muut- tuessa olisi tärkeä varmistaa, että tieto siirtyy ja kulkee oikealle henkilölle. Esimerkiksi kaupallisten tahojen tai asunto-osakeyhtiöi- den huoltoyhtiö voi vaihtua tai henkilökunnan kesken tieto ei kulje. Kuinka varmistetaan, että huolto-ohjeet säilyvät saavutettavina vuodesta toiseen?
Mia Kivinen näkee liian tarkat huolto-ohjeet ja vastuiden sopimisen kuitenkin melko epärealistisena tavoitteena.
”Ylläpitosopimusta ei yksinkertaisesti voi tehdä liian tarkasti. Kenel- le ylläpito kuuluu, kuinka usein teos tarkastetaan, kuinka nopeasti korjaukset luvataan tehdä, kuinka tarkasti pysytään alkuperäisessä tekniikassa ja kuinka paljon taiteilijan osallistumista odotetaan? Vinkki jälkimmäiseen: mieluiten ei yhtään.”
”Suurin ylläpidon ongelma tuntuu kuitenkin olevan vastuun katoa- minen, joka ei riipu ylläpitosopimuksen tarkkuudesta. Esimerkiksi jos ylläpito on alun perin määritelty tietyn yrityksen tai henkilön vastuualueeksi, kuinka varmistetaan, että myös hänen seuraajansa osaa huoltaa teoksen? Ei riitä, että seuraaja osaa vaihtaa lampun, vaan hänen on myös ymmärrettävä, miksi se ei saa olla eri värinen kuin muut valonlähteet samassa rivissä.”
AMMATTILAISET APUNA TAITEEN HANKINNASSA
Kuten edellä mainittu, on nykyään myös kasvava tarve julkisen taiteen asiantuntijoille, ja sitä kautta myös valotaiteen erityisosaajil- le. Esimerkiksi Suomen valotaiteen seura FLASHin hallinnoima Best of Light Art in Finland eli BLAF on sekä valoteoksia ja taiteilijoita että asiantuntijoita yhteen kokoava palvelu, joka tarjoaa valotaiteen kuraattoreita organisaatioiden avuksi. Valotaiteen vaatimusten, sekä kentän ja alan tekijöiden vahvuuksien tuntemus ovat monissa projekteissa merkittävä apu.
Valotaiteen osalta asiantuntijan rooli voi olla esimerkiksi agentti tai välittäjä, manageri, tuottaja, kuraattori, taidekoordinaattori/- konsultti tai valaistusasiantuntija. Asiantuntija auttaa esimerkiksi sopimusasioissa, projektin vaiheistuksessa ja viestinnässä. Myös
(yllä) Eevastiinan puistossa Jyväskylässä ilahduttaa hauska värileikki, joka toimii painonapilla. Ohjausratkaisut tuovat myös säästöjä moniin kohteisiin. Valaistuksen suunnittelu Annukka Larsen. Kuva: Touho Häkkinen
(oik.) Muotoilija Jukka Korpiheteen teos Magneetti sijaitsee Jyväskylän kävelykadulla. Huoltoa vaikeuttaa projektorin sijainti läheisen rakennuksen toimistotilan parvekkeella. Kulku valaisimelle ja sähkötekniset asiat on sovittava aina kauppa- keskuksen kanssa. Kuva: Juhana Konttinen
taidekonsultti Kirsi Pitkänen, Art Impact nostaa esiin valotaiteen saralta erityisesti sopimus- ja huoltoasiat, ja toteaa, että asiantun- tijan ja konsultin rooli on nimenomaan helpottaa tilaajan työkuor- maa, jonka varsinaista osaamisalaa taiteen kilpailuttaminen tai hankkiminen ei edes ole, puhumattakaan esimerkiksi valaistustek- nisistä asioista.
”Usein asiantuntijan käyttäminen välissä maksaa suoraan itsensä takaisin helpottamalla tilaajan työmäärää ja sujuvoittamalla koko prosessia. Hankaluuksiakin aina tulee, mutta niiden ratkominen käy helpommin, kun asiantuntija on mukana osaamisellaan.”
Suomen valotaiteen seura FLASH työstää parhaillaan sopimusmal- leja valotaiteen kentän käyttöön. Valotaiteen aseman ja tietoisuu- den edistäminen on seuran ydintehtävä, joten tulevaisuudessa tällaisten toimenpiteiden avulla myös valotaiteen hankkiminen helpottuu ja valotaiteilijoiden työn ylläpito saadaan toimivammaksi, teosten alkuperäistä ideaa ja tarkoitusta kunnioittaen.
Artikkelin kirjoittaja, valaistussuunnittelija Elisa Hillgén toimii Jyväskylän kaupungin valaistuskoordinaattorina sekä aktiivi- sesti valaistusalan ja valotaiteen verkostoissa.
12Plaani 3 2023 Valaistus