Page 49 - Plaani 1/2022

reletaulussa ollut rele katkaisi yhteyden tuulilataajan generaattorin ja puskuriakkujen välillä, jotta akut eivät tyhjenisi virran kulkiessa akuista tuulilataajaan. Kovalla pakkasella saattoi tuulilataaja olla jumissa, mutta ”mylly” voitiin käynnistää puskuriakkujen avulla. Tätä varten reletaulussa oli kytkin käynnistystä varten. Käyttöoh- jeen mukaan tuulilataajalla piti aina olla puskuriakut kuormana, sillä muutoin saattoi lataaja vaurioitua.
aikamatkaPlaani
joita myyvät Oy Arma Ab, Oy Frigator Ab ja insinööri Lauri Nyman.
Yleisradion vastauksessa mainitaan, että jos vastauskirjeen saaja ei tule sähkövoima-asemaa hankkimaan ja akkujen lataus tuottaisi ongelmaa, niin Yleisradio lupasi harkita latausaseman perustamista Seiskariin. Latausaseman hoitajalle luvattiin sopiva korvaus.
KIRJE NUOJUALTA
Lataamon hoitaja, jonka allekirjoituksesta en saa selvää, lähetti kirjeen Yleisradiolle 17. lokakuuta 1940. Hän kertoi lataamonsa nykyisestä vaiheesta. Bensiinipulan johdosta hän oli muuttanut la- taamon moottorin petrolikäyttöiseksi kuluvan vuoden keväällä. Kun petrolin saantikin oli vaikeutunut, lataamon hoitaja oli tehnyt pienen vesivoimalaitoksen läheiseen puroon.
Lataamon hoitaja toi kirjeessä esiin huolensa akkujen kuljetusmak- suista. Hän ehdottikin kunnioittaen, että Yleisradio anoisi Rauta- tiehallitukselta alennusta ladattavaksi kuljetettavien radioakkujen rahdeista, sillä akkujen rahti on suorastaan kohtuuton. Esimerkkinä hän kertoi, että yli 5 kg:n akun rahti on 8 markkaa suuntaansa. Lataamon hoitaja oli arvioinut, että rautateiden varsilla asuvat sähköistämättömien seutujen radiokuuntelijat joutuvat maksamaan rautatierahteja muutenkin suurten paristokustannusten lisäksi jopa 200 markkaa vuodessa.
Rahtimaksun kohtuuttomuuteen arvioinnissa vedottiin junalipun hintaan. Junalippu tavanomaiselle matkalle maksoi edestakaisin 4,50 markkaa, mutta akun matka edestakaisin 16 markkaa. Radio- kuuntelijalle tuli halvemmaksi käydä viemässä itse akku ladattavak- si ja tehdä vielä hakureissu.
Lataamon hoitaja oli päätoimeltaan rautatievirkamies, joten kirjeen lopussa hän halusi pysyä rahtiasiasta hyvin syrjässä. Mihin loppu- tuloksen tämä kirje sitten johti, ei arkistosta selvinnyt.
Tyypillinen tuulivoimalla toimivan akkulataamon kaaviokuva. Lataustaulussa oli lähtöjä eri latausvirtamäärille. Tuulettoma- na päivänä lataus voitiin tehdä myös suoraan puskuriakuista. Kuva on piirretty Yleisradion arkistosta löytyneiden asennus- ohjeiden perusteella.
Arma-tuulilataaja syöttää sähköä valaistukseen ja puskuriak- kuihin. SA-kuva vuodelta 1944.
Yleisradio peri omien lataamoiden latauspalveluista maksun. Elo- kuussa vuonna 1939 pienimmän kahden voltin ja korkeintaan 60 am- peerituntisen akun latausmaksu oli 7 markkaa. Neljän voltin 120–200 ampeeritunnin akun latausmaksu oli 20 markkaa. Akkulataamon hoi- tajan palkkio riippui ladattujen akkujen määrästä. Jos akkuja ladattiin keskimäärin viisi päivässä, niin palkkio oli 410 markkaa kuukaudes- sa, eli akkua kohden 2,70 markkaa. Yleisradion lataushinnat olivat samaa suuruusluokkaa yksityisten palvelujen kanssa.
HAILUODON LATAUSASEMA
Hailuodon latausasema toimi Yleisradion toimintakertomusten mukaan 1941–1946. Hailuodon latausaseman inventaarioluettelon mukaan asemalla oli tuulilataaja Windcharger 12 V, 4 kpl autonak- kuja 12 V / 95 Ah, re-letaulu ja lataustaulu. Lisäksi oli latausjohtoja, happopullo, happomittari yms. Latausasemalla oli lämmityslaittee- na Porin Matti n:o 12 -kamiina.
KIRJE SEISKARIIN
Arkistosta löytyneiden kirjeiden perustella vuonna 1939 Yleisradio sai useita tiedusteluja lataamoasioista. Kirjeitä oli lähettänyt mm. Kerttulan Osuusliike, kirkkoherra T. Immonen Polvijärveltä ja kirkko- herra A. Kallio Enontekiöltä.
Herra K. A. Seppänen oli lähettänyt kirjeen Yleisradiolle kesällä 1939. Hän oli pyytänyt rakennusohjeita tuulilataajien tekemiseen. Yleisradiolla ei sellaisia ollut, mutta vastauskirjeessä oli Akkumu- laattoriteollisuus Oy:n selostukset heidän tuuligeneraattoreistaan. Lisäksi kirjeessä kerrottiin, että Helsingissä tuulilataajia myyvät Oy Arma Ab, Oy Chester Ab ja Radioinsinööritoimisto Rainto.
Vaihtoehtona tuuligeneraattorille olisi polttomoottorigeneraattori,