Page 45 - Plaani 2 - 2022: Tieto & Turva

Kokeita kaapeliverkossa ei jatkettu, koska oli ilmeistä, että kaapeli- verkko ei sovellu suurtaajuussignaalin siirtoon.
MITTAUKSET NOORMARKUSSA AVOLINJASTA
Kaapeliverkkomittausten jälkeen huhtikuun puolivälissä laitteet siirrettiin teknikko Inhan vajarakennukseen Noormarkkuun. Siellä oli käytettävissä avolinja. Mittaukset tehtiin kantoaaltomittaukse- na. Mittauspaikka oli varsin kaukana (n. 1 km) muuntoasemasta ja toimittiin vain yhden muuntoaseman alueella.
Mittauksissa kokeiltiin erilaisia verkonsyöttötapoja: mm. maa ja yksi vaihe, 0-johto ja verkon yksi vaihe, 0-johto ja verkon kaikki vaiheet. Näistä mittaustavoista oli toistaiseksi osoittautunut tehokkaimmak- si syöttö, jossa syötetään 0-johtoa ja yhtä verkon vaihetta.
Avolinjan johtimeen tai johtimiin tartuttiin pitkän kepin päässä olevalla metallikoukulla, josta jännite johdetiin mittauslaitteeseen. Vaikuttaa sähkötyöturvallisuuden kannalta hiukan arveluttavalta.
JAKSOLUKUJEN VAIMENEMINEN
Aluksi mittauksissa vertailtiin eri jaksolukujen vaimenemista avolin- jassa. Syöttö tapahtui seuraavan kuvan mukaisesti:
aikamatkaPlaani YHTEENVETOA: OMAA JA MITTAAJIEN
Vaikuttaa siltä, että mittauksilla tehtiin eräänlaista perustutkimusta, eli haettiin tietoa, jota ei aiemmin ollut. Tuloksena vaikuttaa olleen, että kaapeliverkossa suurtaajuussignaali etenee huonommin kuin avolinjassa, mikä tieto oli varmaan odotettavissa.
Lähetteen taajuudella oli vaikutus signaalin etenemismatkaan avolinjassa. Sekin varmaan oli odotettavissa, mutta kuinka suuri vaikutus oli, sitä varmaan haettiin. Yllätys lienee ollut, että tuloksiin vaikutti huomattavasti verkon kuormitustilanne.
Materiaalista ei käynyt ilmi, millaisia olisivat olleet tarvittavat vas- taanottimet ja mistä niitä olisi saatavissa, jos tekniikkaa alettaisiin käyttää. Olisikohan sen miettimisen aika vielä ollutkaan?
Lankaradio ei yleistynyt Suomessa. Helsingissä puhelinverkon kautta se toimi osalla kaupungin alueista sekä kaupungin ulkopuo- lelle. Jotkut jopa hankkivat puhelinliittymän pelkästään lankaradiota varten. Lankaradiosta vei voiton ULA-alue ja FM-lähetykset.
Harvaan asutulla alueella ei kaikkiin paikkoihin tullut edes sähkö- linjaa. Yleisradion oli tarjottava myös näille radion kuuntelumahdol- lisuus, ja radioaallot ilmateitse olivat ainoa mahdollisuus. Vaikka Suomessa sähköistys oli edennyt hyvin, niin vielä 1960-luvulla oli jonkin verran ilman sähköä olevia talouksia.
Yksi mittauskytkentä: syöttö maan ja 0-johdon/vaiheen väliin. Lähetin kytkeytyi sähköverkkoon suurtaajuusmuuntajan ja erotuskondensaattorien kautta.
Selostuksessa mainitaan, että asian tutkiminen ei ollut aivan mutkaton asia, koska eri jaksoluvut aiheuttavat ilmeisesti jonkinlai- sia resonanssi- tai muita haitallisia etenemisilmiöitä. Seuraavassa mittauksessa lähettimeen jätetiin 1500 metrin aaltopituus ja sitä käyttäen tehtiin mittauksia eri etäisyyksillä. Tulokset tästäkin olivat epäloogisia, ilmeisesti verkon kuormitus vaikutti tuloksiin.
SYÖTTÖ 0-JOHTOON JA YHTEEN VAIHEESEEN
Erillisissä mittauksissa oli todettu, että syöttö 0-johtoon ja alimpaan vaiheeseen oli tehokkain. Tämä syöttötapa oli selostuksen mukaan tehokkain.
Lähdetietoja:
Yleisradion arkistomateriaali Elkassa (Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto) Heikki Marttila: Lankaradio, Radiot 2/2011, Plaani 4/2015
Heikki Marttila: Miksi HPY:n puhelinkeskus paloi, Radiot 1/2019, Plaani 1/2021 Heikki Marttila: Häiriötön radio, Radiot 3/2019
Heikki Marttila: Radioaaltojen siirto sähköverkossa, Radiot 1/2022
Syöttö erikseen 0-johdolle ja vaihejohdolle.
45Plaani 2 2022 Tieto&Turva