Page 10 - Plaani 2 / 2023

Kuinka toteutetaan tunkeilijoilta suojattu kiinteistön turvaverkko?
Kiinteistön etävalvottujen turvaverkkojen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa on monta oleellista asiaa. Yksi ylitse muiden on ehkä se, että verkko tunnistaa niin käyttäjät kuin siihen liitettävät laitteetkin.
Teksti: Matti Valli
TURVAVERKKOJA VALVOTTAVA – VIKOJA LÖYTYY
Verkkotekniikat ovat monimutkaisia, niissä tapahtuu kaikenlaista ja vikoja löytyy. Verkkoja pitää päivittää, ylläpitää ja valvoa, jotta ne toimivat suunnitellulla tavalla, ja reagoitava, jos jotakin poikkeavaa ilmenee.
"Turvaverkkojenkin valvonnassa voidaan hyödyntää automaattisia ohjelmia. Valvomoissa voidaan pienelläkin porukalla valvoa isoja massoja. Käytännössä ei millään toimijalla ole resursseja pitää ihmisiä jatkuvasti töissä seuraamassa asioita manuaalisesti", Jokinen toteaa.
Ihmisasiantuntijan huomiota tarvitaan vasta kun kone näin pyytää. Olennaisinta on, että on joku taho, joka seuraa, että kiinteistöverk- ko toimii kuten on ajateltu.
VASTUUHENKILÖ TARVITAAN
Automaattisesta valvonnasta huolimatta täytyy olla joku vastuu- taho, joille kiinteistön haltija tai käyttäjä voi soittaa, jos jotakin tapahtuu.
"Eikä niin, että rakentamisen aikana pistetään systeemit pystyyn ja unohdetaan ne. Sitäkin kyllä tapahtuu."
Joskus omistaja tai käyttäjä alkaa operoida itse verkon valvontaa, mutta tavallisesti sitä tekevät vain valtiolliset tai muut isot toimijat.
"Pienehkö organisaatio pääsee hyvin eteenpäin jonkun palvelun- tuottajan vakiotuotteella."
STANDARDIRATKAISUJA ASUINKIINTEISTÖIHIN
Kysymys verkojen turvallisuudesta koskee myös asuinkiinteistöjä. Markkina niissä on kuitenkin erilainen, koska varsinaisia hälytyskes- kuksiin yhdistettyjä turvaverkkoja ei ole ja muutenkin tekniikkaa on vähemmän.
Plaani-lehti pyysi BLC Turva Oy:n palvelukehityspäällikkö Sampo Jokista kertomaan, miten kiinteistön etävalvottu järjestelmien turvaverkko kannattaa suunnitella ja rakentaa ja millaisia ominai- suuksia tällaisessa verkossa on oltava.
Jokinen määrittelee, että turvaverkon tuottamissa palveluissa on kaksi osaa. Ensimmäinen on se, että hälytykset saadaan hätä- ja hälytyskeskuksiin, mikäli jotakin tapahtuu.
"Toinen liittyy etäkäyttöön. Valvomosta käsin on voitava nähdä, mitä kiinteistön järjestelmille kuuluu sekä tehdä muutoksia ja vika- diagnostiikkaa."
"Jos vika on isohko ja asentajan pitää lähteä paikan päälle, niin etukäteen voidaan tietää minkälainen kaveri kohteeseen kannattaa lähettää ja mitä varaosia on hyvä ottaa mukaan. Tämä säästää vähintäänkin sen toisen ajomatkan, kun vara- osia ei tarvitse erikseen käydä hakemassa varastolta", Jokinen selventää.
Vanha malli oli, että asiakas ilmoitti puhelimitse, että systeemissä on vika. Sanallisesti kommunikoiden valvomohenkilökunnan on kuitenkin vaikea hahmottaa, mikä se toimimaton asia on.
RISKIEN VAIKUTUKSET RAJATTAVA
Sampo Jokinen painottaa, että turvallinen järjestelmä tunnistaa niin käyttäjät kuin verkossa olevat laitteetkin. Tunnistaminen rajaa melkoisesti mahdollisten riskien vaikutuksia.
"Toisin sanoen, järjestelmien turvaverkot pitää osittaa niin, että pääsy eri käyttöihin on rajattu. Yhden järjestelmän, esimerkiksi turvakameran, aiheuttama tietoturvariski ei saa heijastua mui- hin järjestelmiin. Kuhunkin järjestelmään on erillinen, auktori- soitu pääsy."
Kiinteistöt ja niiden toiminnot ovat kovin erilaisia, mikä voi vaikeut- taa tietoturvallisten järjestelmien toteuttamista.
10Plaani 2 2023 Tieto&Turva