Page 11 - Plaani 2 / 2023

Sampo Jokisen mukaan asuinkiinteistöissä kysyntää voisi olla pitkälle standardoidulle halvemman hintaluokan ratkaisulle.
Niin liike- kuin asuinkiinteistöissäkin esiintyy sitä, että jokaisen osajärjestelmän toimittaja tuo omat sinne verkkoyhteytensä. Esimerkiksi pienessä kaupassa voi olla omat erilliset reitittimet ja verkkoyhteydet kylmälaitteiden valvontaan, murto- ja ryöstöilmaisu- järjestelmälle, lämmityksen säätöön, kameravalvonnalle ja pullon- palautusautomaatille.
"Näitä verkkolaitteita löytyy tele- tai sähkökaapeista pinossa toinen toisensa päällä. Tämä on hölmöä eikä mitenkään tehokasta. Nykyi- set IP-verkot mahdollistavat sen, että verkon kapasiteettia voidaan jakaa kaikkien tarvitsijoiden kesken", Jokinen toteaa.
Takavuosina jokaisella oli oma puhelinlinja, nyt jaetaan resursseja. Vedetään yksi yhteys, jota kaikki käyttävät.
"Jaettu yhteys merkitsee sitä, että verkkoa on hallittava. Kus- tannushyöty jakamisesta on kuitenkin niin iso, että osan siitä voi hyvinkin siirtää verkon turvallisuuden hallintaan ja valvontaan."
VERKKOON VAI EI?
Kaikki modernit IP-verkkoja tukevat järjestelmät voidaan liittää maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon.
Halutusta turvallisuustasosta riippuu, kytketäänkö järjestelmä julkiseen verkkoon vai ei, mutta selvää on, että korkean turvatason järjestelmät jätetään kytkemättä.
"Jos kytkettäisiin, niin työntekijä tai huoltomies voisi kuitenkin kyt- keä läppärinsä turvallisuusverkkoon ja käyttää webbiä sen kautta. Mahdollista on, että laitteeseen ja sisäverkkoon pääsee tällöin haittaohjelma", Jokinen selvittää.
Asiakkaan kanssa aina neuvotellaan, onko kytkemisestä aiheutuva riski hyväksyttävä. Monet teollisuuslaitokset eivät tätä riskiä ota.
11Plaani 2 2023 Tieto&Turva
tieto&turvaPlaani
Kuva: iStockphoto
Uusia standardeja tekeillä
Erillisjärjestelmiä, kuten hälytysten siirtoa ja paloilmoitusten käsittelyä, normittavat erilaiset vaatimukset ja standardit.
Sampo Jokinen kertoo, että myös turvallisuusverkon koko- naisuuden hallintaan ollaan laatimassa yhteisiä määritelmiä ja standardeja, joiden pohjalta asioita tulevaisuudessa hoidetaan.
Jokisen mukaan kyseiset sovellusalueet ovat niin laajoja, ettei niistä voi sanoa mitään täsmällistä. Lopputulos alkaa muistuttaa käytössä olevia laadunhallintajärjestelmiä laa- joine manuaaleineen.
"Yksi perusasia on, että on solmittava sopimus turvaverk- kopalvelusta ja sen sisällöstä. On sovittava kuka vastaa mistäkin osa-alueesta ja palvelunkuvaus, miten asiat hoidetaan", Jokinen painottaa.
”Hälytysten siirtoon käytettävät järjestelmät tulee mitoittaa niin, että ne pystyvät vastaamaan systeemiin liitetyn vaativim- man järjestelmän tiedonsiirtovaatimuksia."
"Paloilmoitin ei saa vikaantua ja varayhteys täytyy olla. Kovimman mukaan aina mennään", Jokinen kuvaa.