Page 34 - Plaani 2 / 2023

Tässä voi kuitenkin piillä ansa. Mukaan on ehkä ujutettu jotakin, jonka toteuttaminen on mahdollista vain tietyllä laitemerkillä. Karin mukaan tällaisesta pitäisi päästä eroon.
"Suunnittelijan tulee suunnitella järjestelmät tietyillä annetuilla omi- naisuuksilla, jotka tilaaja tai kiinteistön omistaja on määritellyt. Näin kiinteistöön saadaan oikeat kustannustehokkaat laitteet. Uskon että tähän suuntaan ollaan menossa. Hyvää on sekin, että vastaan tulee yhä enemmän universaaleja suunnitelmia", Kari määrittelee.
ÄÄNI- JA AV-VÄKI KAIPAA KOULUTUSTA
Juhana Kari arvostaa laitetoimittajien tarjoamaa koulutusta. Se kor- vaa sitä, että esimerkiksi laitestandardien osalta ei ole mitään yhtä paikkaa, joka tarjoaisi koulutusta kaikkiin äänipuolen järjestelmiin.
"Arvelen, ettei mikään taho hallitse näitä järjestelmiä kokonaisuute- na", Kari tiivistää.
Tukes määrittelee laiteilta vaadittavia ominaisuuksia, mutta sekin kuuntelee laitetoimittajia ja vetää niistä omat johtopäätöksensä.
"Jos jatkokoulutusta halutaan, niin sellaista voisi ehkä kysellä am- mattikorkeakouluista, esimerkiksi niin, että NSS toimisi aloitteente- kijänä. Asioihin pitäisi kuitenkin mennä riittävän syvälle. "
Käytännössä toimiva tapa on ollut myös se, että eri laitevalmistajien edustajat ovat koonneet yhdessä materiaalipaketin, jossa kaikki asiat on käyty läpi. Suomessa tämä onnistuu, koska kaikki tuntevat toisensa.
KOKEMUS TUO OSAAMISTA
Juhana Kari korostaa, että kokemus luo pohjan osaamiselle.
"Kun puhutaan äänievakuointijärjestelmistä, niin meillä on firmoja, joilla on vuosikymmenien kokemus erilaisista kaiutinjärjestelmistä. Samat firmat ovat myös pysyneet hyvin kärryillä jopa nykyisistä IP-standardeista."
Kokeneissakin firmoissa kaivataan jatkokoulusta. Siitä esimerkki:
"Uudistettavissa kohteissa, jossa myös sähkökeskus uusitaan,
ei ole itsestään selvää, että suunnittelija ymmärtää, miten vanha verkko on rakennettu. Tällöin historiatieto saadaan ehkä vanhalta asentajalta, joka tietää perusteet, miten keskus toimii", Kari sanoo.
TILAAJA TUOKOON TARPEENSA ESIIN
Tilaajien muistilistalta pitäisi löytyä ne tarpeet, mitä järjestelmältä halutaan ja mitä sillä aiotaan tehdä sekä mahdolliset lähivuosina eteen tulevat muutostarpeet.
"Kun tulossa olevat systeemit on suunniteltu valmiiksi, ne on myö- hemmin helppo toteuttaa, jos esimerkiksi toimistorakennuksesta vuorataan ulos joku tila", Kari toteaa.
Karin mukaan suunnittelutyössä on erityisen tärkeätä noudattaa vallalla olevia määräyksiä. Suunnittelijan tulee myös ymmärtää, että tilaaja ehkä haluaa rakentaa ja integroida jonkun systeemin niin, että se täyttää useampia tarkoitusperiä.
Kustannustehokkaiden mutta karmeaäänisten kaiuttimien ja ääni- järjestelmien aika alkaa olla ohi.
"Esimerkiksi äänievakuointijärjestelmän halutaan usein toimivan myös viihtyvyyslaitteistona, jonka kautta musiikki ja kuulutukset välittyvät haluttuun paikkaan."
Ei siis niin, että suunnittelija suunnittelisi järeän äänievakuointijär- jestelmän, jota ei koskaan käytettäisi missään muussa tilanteessa.
KEHITYKSEN SUUNTA?
Juhana Kari luottaa siihen, että eri järjestelmien integraation myötä
kaikkien järjestelmien äänenlaatu paranee. Verkkoratkaisujen tur- vallisuudesta on kuitenkin pakko huolehtia.
"Kun järjestelmät integroituvat tarpeeksi pitkälle, koko rakennusta on mahdollista valvoa yhdellä järjestelmäratkaisulla", Kari toteaa.
"Tämä johtaa myös säästöihin, kun ei enää tarvita montaa tahoa, jotka kävisivät rakennuksessa tekemässä huoltoja ja valvontoja. Yksi taho voi huolehtia kaikesta tästä."
Tammikuussa Tukesilta tulivat viimeisimmät paloilmaisimiin ja äänentoistoon liittyvät ohjeistukset. Karin tiedossa ei ole, että uutta merkittävää sääntelyä olisi tulossa. Kansallisia muutoksia kyllä tehdään koko ajan eri maissa.
Etävalvonta tar- peen IP-verkoissa
Nykyisin äänitekniset järjestelmät ovat IP-pohjaisia, ja kysymys kuuluu, miten estetään ulkopuolisten pääsy järjestelmien verkkoihin.
Juhana Kari painottaa, että tänä päivänä ei ole kovin- kaan vaikeata toteuttaa täysin turvallista etävalvottua AV- ja ääniteknistä verkkoratkaisua.
Hän suosittelee, että verkkoja hoitamaan palkataan vas- tavalmistuneita nuoria ihmisiä, jotka ovat saaneet siihen asianmukaisen koulutuksen.
Yleensä ääni- ja kuvapuolen verkot rakennetaan niin, että verkko on suljettu, ja rajapinnat ulkomaailmaan on varmistettu vahvalla suojauksella.
"Näin mahdollistetaan esimerkiksi kauppakeskuksissa etävalvonta ja vikojen korjaaminen etäyhteyksien kautta."
Kari suorastaan velvoittaa suunnittelijat pysymään kartalla, siitä, kytketäänkö ääni- ja kuvapuolen systee- mit kiinteistön verkkoon vai ei ja millaisia turvaratkaisuja käytetään.
Kyberturvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan. Koska ääni ja kuva liikkuu IP-verkon kautta, niin siitäkin syystä systeemien etävalvonta on tarpeen.
Neuvotteluhuoneissa voi olla omat suljetut systeemit. Auditoriossa tai koulukompleksissa äänet ja kuvat voi- vat seilata hyvinkin monimutkaisissa IP-verkoissa.
"Äänentoiston ja AV:n osalta, jos verkko vuotaa, voi- daan helposti lipsahtaa yritysvakoilun puolelle. Neu- votteluhuoneessa näytettävän kuvan näkyminen sen ulkopuolella voi olla ongelmallista monissakin tilanteis- sa", Kari linjaa"
34Plaani 2 2023 Tieto&Turva