Page 32 - Plaani nro 3 2020

(vas. yllä) ”Olympiastadion on merkittävä kansallinen symboli, joka on nyt muuntautunut moderniksi toiminnalliseksi areenak- si”, sanoo arkkitehti Kimmo Lintula.
(vas. alla) ”Olympiastadionin uudistushanke oli työteliäs ja matkan varrella oli paljon haasteita”, kertoo hankkeen projek- tinjohtaja Aulis Toivanen.
(kesk. alla) Sisätilojen valaistus on muotokieleltään suhteellisen pelkistettyä ja arkkitehtuurin mukaan funktionallista.
(oik. alla) Maanalainen palloilusali on valaistu ledivaloviivoilla, jotka on integroitu salin haitarimaiseen puurimakattoon.
hengen mediakeskukseksi, jota varten palloilulattian alla on kaikki tarvittavat sähkö- ja telejohdotukset ”, sanoo Hakanen.
Pukuhuonetason käytävien viereiset betonikuilut tuovat maan alle päivänvaloa ja puhkovat näkymän ylös 30-luvun istutusaltaiden luo. Kuilut toimivat myös urheilijoiden hiljentymistiloina.
”Sisätilojen valaistus on muotokieleltään suhteellisen pelkistettyä ja arkkitehtuurin mukaan funktionallista. A-osassa säilytettiin ja entisöi- tiin joitain alkuperäisiä valaisimia. Muuten tiloissa on paljon upotettu- ja lediviivoja ja vastaavantyyppisiä ratkaisuja”, toteaa Hakanen.
Maan alla noin 14 metrin syvyydessä sijaitsee myös iso logistiikka- keskus sekä tekniset tilat päämuuntamoineen.
VARAVOIMA PÄÄLLE KUUDESSA SEKUNNISSA
Yleisö- ja tapahtumaturvallisuus ovat ykkösjuttuja kansainvälisten tapahtumien stadionin suunnittelussa. Yksi osa turvallisuutta on riittävän hyvä valaistus, joka tukee kameravalvontaa. Sähkönjake- lun häiriötilanteissa päälle kytkeytyy akkukäyttöinen turvavalaistus sekä varavoimakone, jonka myötä valot saadaan nopeasti päälle.
”Jos fudismatsissa sähköt menevät poikki, viheltää erotuoma-
ri pilliin ja peli jatkuu erotuomaripallolla, kun varavoimakone on kuudessa sekunnissa kytkenyt reilun kolmanneksen kenttävaloista päälle”, Hakanen kertoo.
32Plaani 3 2020 Valaistus