Page 34 - Plaani nro 3 2020

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu: Rakentamisen kokonaisvastuu siirtyy päävastuulliselle toteuttajalle
Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) ollaan uudistamassa. Hankkeita koskevia vastuita järjestetään uudella tavalla ja digitaalisia prosesseja edistetään.
Teksti: Matti Valli
Näillä näkymin ympäristöministeriössä (YM) työstettävä kokonais- uudistus saadaan lausuntokierrokselle vuodenvaihteen jälkeen. Eduskuntakäsittely alkaisi viimeistään vuoden 2022 keväällä.
Valmistelutyö nojautuu hallitusohjelman kirjauksiin. Niiden mukaan lakiuudistuksen on edistettävä muun muassa ilmastomuutoksen torjuntaa ja sujuvoitettava rakentamisen prosesseja.
"Lakiin onkin tulossa olennaisia teknisiä vaatimuksia rakennusten elinkaaresta ja hiilijalanjäljestä. Tulevaisuudessa on tiedettävä, paljonko talojen rakentamisesta ja niiden elinkaaren aikana syntyy hiilidioksidipäästöjä", kertoo hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.
"Myös digitaalisia prosesseja edistetään. Tulevaisuudessa raken- nuksesta halutaan käyttöön sekä suunnitelmamalli että toteuma- malli."
Lakia valmistellaan kuudessa eri jaostossa, ja Martinkauppi vetää rakentamisen jaostoa, jonka toimiala ulottuu rakennusvalvonnasta kiinteistön käyttöön ja ylläpitoon. Pykälämääräisesti mitaten se on koko lakipaketin suurin palanen.
"Prosessin sujuvoittamisen osalta pohditaan esimerkiksi, tarvitaan- ko kahta erilaista lupamuotoa – rakennuslupaa ja toimenpidelupaa - vai riittäisikö yksi lupamuoto, rakentamislupa."
RAKENNUTTAJA USEIN PIENRAKENTAJA
Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee rakennushankkee- seen ryhtyvän vastuusta, mikä poikkeaa vallitsevasta käytännöstä monessa muussa Euroopan maassa.
Hallitusohjelman mukaan rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle, mutta näillä näkymin termi korvataan sanoilla päävastuullinen toteuttaja ja päätoteuttaja.
"Suurin osa, noin 85 prosenttia rakennuksista on asuinrakennuksia, ja näistä noin 75 prosenttia pientaloja, Hankkeeseen ryhtyvä on hy- vin usein sellainen, joka ei ole perehtynyt sen enempää juridiikkaan kuin rakentamiseen", Martinkauppi sanoo.
Rakennushankkeen onnistuminen kulminoituu usein siihen, kuinka hyviä sopimuksia kukin rakennushankkeeseen ryhtyvä osaa tehdä vastuun jakamiseksi.
Vastuunmäärittelyn painopisteen siirrolla tähdätään työmaatoimin- tojen muutokseen, jotta virheitä ei tulisi. Töitä tulee tehdä aikaisem- paa tarkemmin ja eri työvaiheisiin on varattava niiden vaatima aika.
"Hankkeeseen ryhtyvä tekisi sopimuksen päätoteuttajan tai pää- vastuullisen toteuttajan kanssa, ja sitten päätoteuttaja tai päävas- tuullinen toteuttaja tekisi sopimuksia aliurakoitsijoiden kanssa", Martinkauppi sanoo.
"Jos jotain menee pieleen, niin hankkeeseen ryhtyvä keskustelisi
päävastuullisen toteuttajan tai päätoteuttajan kanssa, ja tämä puo- lestaan omien aliurakoitsijoidensa kanssa."
"VALLAN JA VASTUUN KULJETTAVA KÄSI KÄDESSÄ"
Mutta miltä lakiuudistus näyttää rakennuttajan näkökulmasta? Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLI ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi pitää erittäin merkittävänä pääurakoit- sijan vastuuta koskevaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan MRL-uudistuksen yhteydessä rakentamisen toteutusvastuu sääde- tään pääurakoitsijalle. Vastuunsiirto ei kuitenkaan ole täysin RAKLIn näkemyksen mukainen.
"Vastuiden uudistaminen sopii rakennuttajille, mutta ei suoraan hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Voimassa olevan lain mukaan
34Plaani 3 2020 Valaistus