Page 37 - Plaani nro 3 2020

rakennuttajat eivät ole olleet yhtä innostuneita. Määräluetteloihin sisältyvien riskien takia hyviä asioita ei ole voitu edistää siinä tahdissa kuin kaikki haluaisivat.
"Valmiiden määräluetteloiden käyttöä leimaavat vakiintumattomat käytännöt, joihin urakoitsijat helposti takertuvat, mikäli hanke ei etenekään toivotulla tavalla."
Somersalmen mukaan määräluetteloiden käyt- töön tulee etsiä käytäntöjä, jotka saavat kaikki osapuolet sitoutumaan luetteloissa esitettyihin määriin tietyn tarkastusajan puitteissa.
"Kun työmaalla aletaan etsiä syyllisiä, niin silloin takerrutaan hyvinkin pieniin asioihin, tyyliin tämä ja tämä asia ei ollut määräluettelossa mukana."
"Riittävän usein määräluetteloiden käyttö on kaatunut rakennuttajan tappioksi. Kulttuuri, rakennusmuodot ja kokemukset ovat sellaisia, että rakennuttajan ei ole kategorisesti järkevää hirttäytyä niihin kiinni."
Ongelmatapauksissa kyseessä on ollut tavalli- sesti perinteinen malli, jossa rakennuttaja vastaa myös suunnittelusta.
"Luonnollisesti urakoitsija ongelmatapauksessa kääntyy sen puoleen, jolle maksajan rooli on sopimuksessa määritelty."
LEAN-MAAILMA TUO MUUTOKSEN?
Digitaalisessa maailmassa määräluetteloiden käyttömahdollisuudet voivat kääntyy parempaan suuntaan. Lean-puolella pohditaan, kuinka val- miiksi suunnitelmat on järkevää tehdä.
"Lean-toimintamallissa joidenkin osa-alueiden suunnitelmia joudutaan tekemään muita pitem- mälle, jopa asennussuunnitelmatasoisiksi, mikä on paljon enemmän kuin mikä tämänhetkinen käytäntö on."
Tällöin myös määrälaskentaa voidaan toteuttaa aikaisempaa pitemmälle vietynä. Näin tehdään, jos rakentamista tahditetaan Tahti- tai Last Planner-mallien mukaan.
"Toteutusmallista riippuen vastuu määräluette- loiden oikeellisuudessa voitaisiin tietysti antaa myös suunnittelijalle."
BONUKSIA SUUNNITTELIJOILLEKIN?
Uusissa toteutusmalleissa tavoitellaan sitä, että kaikki mukanaolijat hyötyisivät ja panisivat parastaan – myös talotekniikkapuolen suunnit- telijat. Suunnittelijat kuitenkin pitävät saamiaan palkkioita mitättöminä.
Rakennuttajat puolestaan ovat kokeneet, että suunnittelijat eivät aina ole täysillä mukana, vaan ylibuukkaavat töitään ansainnan maksimoimisek- si. Vanhoja suunnitelmia kopioidaan ja kierräte- tään kyseenalaistamatta niiden sopivuutta kysei- seen tapaukseen tai kehittämättä niitä edelleen.
"Bonusjärjestelmän laatiminen hankkeisiin niin, että kannustinmekanismi toimii kautta linjan suunnittelijoihin saakka, ei ole mikään helppo juttu", Somersalmi linjaa.
"Se on helppoa vielä rakennuttajan ja pääura- koitsijan välillä, mutta kun ketjuissa mennään eteenpäin niin asia vaikeutuu."
Erilaisten bonusmallien toimivuutta on testattu
jo eräissä integroiduissa projektitoteutuksissa. Esimerkiksi Kuopion keskussairaalan täydennysra- kennus- ja saneeraushankkeessa kannustinmeka- nismit ulotetaan ketjussa mahdollisimman pitkälle.
"Kokeiltavat mallit eivät ole täydellisiä. Niitä kuitenkin kehitetään, jotta suunnittelijat ja kaikki muutkin tahot olisivat hankkeissa täysillä mu- kana, ja saisivat hankkeen onnistuessa osansa kannustinpalkkiosta hankkeeseen luodun mekanismin mukaisesti."
Kiinteistövarallisuus kansalli- seen rekisteriin
MRL-uudistukseen kuuluu läheisesti myös RYHTI-hanke, josta säädetään oma lakinsa. Tavoitteena on rakentaa kiinteistövarallisuutta koskevista viranomaispäätöksistä kansallinen tietojärjestelmä.
”Kukin tieto tallennettaisiin viranomaisrekisteriin vain kerran, josta se olisi kaikkien sitä tarvitsevien nou- dettavissa," toteaa RAKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi.
Rekisteriin toimitettaisiin kaikki olennaiset kaavoja ja rakennuslupaprosesseja koskevat tiedot määrämuotoisi- na tiedostoina. Näiden lisäksi sinne kerättäisiin muutakin olennaisesti viranomaispäätöksiin liittyvää tietoa.
"Tiedonkeruuseen liittyvissä alustavissa pykäläluonnoksissa on kuitenkin huolestuttavia nyansseja. Ku- ten kaiken mahdollisen eli siis myös ns. nice to know – tiedon kerääminen. Samoin se, että rakennuksen omistajan edellytetään jatkuvasti päivittävän tietoja kiinteistön elinkaaren aikana."
Yksityisellä puolella on omia alustahankkeitaan. KIRA-alan oma alusta tiedon välitykseen on Vastuu Groupin eli entisen Suomen Tilaajavastuu Oy:n hallinnoima Platform of Trust.
Teclux Oy Palkkatilankatu 1-3 00240 Helsinki
teclux@teclux.fi teclux.fi