Page 31 - Plaani 3 / 2022

PROVOKATIIVISEN OTSIKON TAUSTAA
Jos käytävävalaistus oli vuonna 2007 toteutettu pienloiste-down- light -valaisimella, sama valaistus voidaan nyt toteuttaa ledivalai- similla esimerkiksi noin 60 % pienemmällä teholla (olettaen, että valaisimien valonjako ja valovirta ovat kutakuinkin vastaavia). Vuon- na 2007 ohjauksella saavutettava energiansäästö valaisinta kohti oli näin laskien 18,13 kWh, kun nykyisellä leditekniikalla säästöksi saadaan 8,93 kWh. Kokonaissäästö 12 valaisimen käytävällä on nykytekniikalla 89,25 kWh/v. Kevään 2022 hintatasolla kustannus- säästö käytävän osalta on noin 21,4 €/v. Mikäli valaisimia ohjataan kahdella liiketunnistimella ja ohjattavat valaisimet ovat jonkin verran kalliimpia verrattuna ei-ohjattaviin, niin voidaan helposti laskea ohjauksen takaisinmaksuajan olevan reilusti yli kymmenen vuotta.
Molemmat yllä olevat esimerkit nostavat esiin silmiinpistävän kysymyksen valaistuksenohjauksen kannattavuudesta. Kun valaistuksen ohjaukseen tehdyt investoinnit ovat jo aiemmin olleet kannattavia, niin niidenhän pitäisi hintojen kehityksen myötä olla nyt entistä kannattavampia? Mitä ihmettä on tapahtunut? Valon- lähdeteknologia on viimeisen viidentoista vuoden aikana kehittynyt aimoharppauksin, joten säästettävää on vain entistä vähemmän.
Entä muutokset yhteiskunnassa? Etätyön määrä lisääntyy, joten toimistotilojen käyttötuntimäärät oletettavasti pienenevät (jos tilojen käyttöastetta ei nosteta pienentämällä tilojen kokoa). Pienemmissä tiloissa puolestaan on vähemmän valaistusta, mikä samalla tavalla pienentää säästömahdollisuuksia. Näiden perinteisten takaisin- maksuaikalaskelmien rinnalle pitää siis löytyä muitakin perusteita valaistuksenohjauksen kannattavuuteen.
PALATAAN PERUSASIOIHIN
Miksi valaistusta ylipäätään ohjataan? Robert Simpsonin Lighting Control: Technology and Applications määrittelee kolme primääritarvet- ta valaistuksen ohjaukseen: esteettiset tarpeet, toiminnalliset tarpeet ja energiansäästötarpeet. Valaistuksenohjauksen tarpeet voidaan johtaa joistakin näistä kolmesta tai niiden yhdistelmistä. Kun valaistuksen- ohjaukselle lasketaan takaisinmaksuaikaa, tarkastellaan lähinnä vain energiansäästöä. Eli kannattanee siis arvioida valaistuksenohjauksen kannattavuutta myös toiminnallisten ja esteettisten tarpeiden osalta.
TOIMINNALLISET TARPEET
Tuttu toiminnallinen valaistuksen ohjausratkaisu on esimerkiksi neuvotteluhuoneiden valonsäätö, joka mahdollistaa esitysten pitämisen videotykin tai taulutelevision avulla. Ohjausta on tarvittu pääasiassa neuvotteluhuoneissa, mutta nyt etätyöaikana työpiste onkin myös videoneuvotteluhuone ja on tärkeää, että työntekijän kasvot sekä niiden takana oleva tausta ovat sopivasti valaistut läp- pärin kameraa varten. Ja kun toimistotiloja etätyön vuoksi raken- netaan entistä monikäyttöisemmiksi, niiden eri käyttötarkoitukset erityisesti avotiloissa edellyttävät valaistuksen ohjausta. Huomaa
- jos tarvetta ei ole mahdollista toteuttaa ilman ohjausta, se ei enää ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys.
Entä miksi prosessiteollisuuden halleja valaistaan silloin, kun siellä ei olla töissä? Ohjauksella valaistus voidaan tuoda vain sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan, koska teollisuustiloihin tarkoitetut ledivalaisimet ovat täysin ohjattavissa toisin kuin vanhat purkaus- lamppuvalaisimet. Erilaiset ohjausratkaisut mahdollistavat toiminto- jen mukaan optimoidun valaistuksen, lisäävät käytön joustavuutta, parantavat työolosuhteita työpaikoilla ja lisäävät asumisen helppo- utta. Ohjauksella voidaan vaikuttaa myös häikäisyyn ja näköergo- nomiaan, mitkä ovat työtehokkuuden tekijöitä. Asumismukavuuden muuttaminen rahaksi on vaikeaa, mutta sekä työolosuhteet että asumismukavuus ovat niin tärkeitä asioita, että niihin panostaminen on hyvinvoinnin kannalta kannattavaa!
ESTEETTISET TARPEET
Valaistuksen ohjauksella luodaan erilaisia tunnelmia ja vaihtelua. On sitten kyse rakennuksen julkisivua tyylikkäästi korostavasta julkisivuvalaistuksesta, liiketilojen teemavalaistuksista tai vaikka kotikylpylän elävästä värivalaistuksesta, ne kaikki ovat visuaaliseen laatuun liittyviä kysymyksiä. Myös oleskelutilojen tilanneohjaus kuu- luu osittain tähän kategoriaan, vaikka siinä on samalla myös kyse toiminnallisesta ohjauksesta. Näissä kyse on elämisen laadusta ja niiden mittaaminen rahassa on haasteellista. Tarve viihtyvyyden ja elämänlaadun parantamiseen on kuitenkin entistä tärkeämpää niin kotona kuin työpaikoillakin. Parhaassa tapauksessa hyvin suunni- teltu toiminnallinen valaistus voi palvella myös valaistusestetiikan tarpeita, mikä optimoi valaistusjärjestelmän käyttöä.
valoPlaani
Toimistokäytävä:
• Liiketunnistinohjauksen säästö 25% (EN15193-1 FO=0,75)
• Käyttötunnit 2500 h/a
• 12 valaisinta
• Sähkön hinta 0,2 €/kWh
Pienloistevalaisin FSM-E 1x26W
• Teho 29W
• Valovirta 1350 lm
Ledivalaisin:
• Teho 11,9 W
• Valovirta 1468 lm
Infolaatikko 1
Entä toimistotila? Käsitellään sitä valaisinteollisuuden vähähii- lisyystiekartan loppuraportin 23.3.2022 esimerkin lukujen avul-
la. Ohjauksen avulla saavutettava energiansäästö on kyseisen julkaisun esimerkin perusteella 27,75 kWh/valaisin. Vuositasolla koko tilassa saavutettava säästö on noin 111 €. Kun tila on 10 m syvä, se edellyttää 3–4 vakiovalosensoria ohjaamaan valaisinrivejä päivänvalon saatavuuden mukaan. Jos tilassa on 10 työpistettä
ja käytäväosuus, tarvitaan suuruusluokkaa 10 läsnäolosensoria ja kaksi liiketunnistinta, jotta valaistusta voidaan ohjata optimaalisesti. On helppoa päätellä, että luokkaa sadan euron säästöllä ei kovin nopeasti makseta takaisin mainittua määrää sensoreita sekä niiden asennustöitä.
Toimistotila 10 m x12 m (kuvitteellinen):
• Multisensoriohjauksen energiansäästö 50% (valai- sinteollisuuden vähähiilisyystiekartan loppuraportti 23.3.2022)
• Käyttötunnit 2500 h/a
• 20 valaisinta
• Sähkön hinta 0,2 €/kWh
Referenssi ledivalaisin:
• Teho 22,2 W
• Valovirta 4000 lm
Infolaatikko 2
31Plaani 3 2022 Valaistus