Page 52 - Plaani 3 / 2022

Sädehoitoyksikkö toimii tekniikan varassa
Kymenlaakson keskussairaalan uusi säde- hoitoyksikkö valmistui kokonaisuudessaan keväällä 2021. Sairaalan eteläpäädyssä sijaitseva rakennus koostuu pääosin maan alle paksujen betoniseinien sisään valetus- ta uudisrakennuksesta, joka on yhdistetty peruskorjattuihin vanhoihin tiloihin. Kahden sädehoitokoneen ja yhden CT-laitteen kom- paktissa yksikössä sähköteknisten järjestel- mien on toimittava häiriöittä, jotta röntgen- hoitajat, lääkärit ja fyysikot voivat keskittyä hyvään ja turvalliseen potilastyöhön.
Teksti: Virpi Kumpulainen Kuvat: Sofia Virtanen
Sädehoitotiimin vetäjä, röntgenhoitaja Riikka Turunen kutsuu työpaikkaansa menestyvän pienen yksikön prototyypiksi, jonka moniammatillinen ja motivoitunut joukkue on valmis kehittämään ja testaamaan uusia keinoja parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi.
”Sädehoitoyksikössä korostuu tiimityön merkitys monessa eri vai- heessa. Meillä on huikea työtiimi ja on mahtavaa olla täällä töissä. Olen toiminut noin 20 vuotta röntgenhoitajana ja Kymenlaakson keskussairaalan sädehoitoyksikössä olen työskennellyt kahteen otteeseen. Nykyisessä tehtävässäni vastaan arjen pyörityksestä ja potilashoitojen toteutumisesta aikataulussa yhdessä lääkäreiden ja fyysikoiden kanssa. Parasta työssäni ovat potilaat ja ne ilon hetket, joita heidän kanssaan rinnallakulkijoina koemme. Emme kohtaa potilaita useinkaan hoitojakson jälkeen, mutta se hetki, kun he ovat täällä on meille kaikille arvokas ja tärkeä.”
SÄDEHOITOYKSIKÖN RÖNTGENHOITAJA ON MONITAITURI
Uudessa sädehoitoyksikössä kahdella sädehoitolaitteella hoidetaan keskimäärin neljäkymmentä potilasta joka arkipäivä.
Klo 7.15 töihin tulevat röntgenhoitajat käynnistävät koneet ja tekevät niihin liittyvät laatumittaukset: mitataan sädehoitolaitteiden säteilyntuotto, tarkistetaan hoitopöydät ja kuvausjärjestelmät sekä niiden liikkeet geometriatietojen osalta sekä pintakuvausjärjestel- män toiminta. Ensimmäisen työtunnin aikana avataan potilastie- tojärjestelmät ja sädehoidon tietojärjestelmät sekä käynnistetään radiot, näytöt ja puhelimet. Myös hoitotilan laservalot ja muut valaistukset sekä monitorit tarkistetaan, ja etenkin talviaikaan myös hoitohuoneiden lämpötila saattaa vaatia säätämistä.
Ensimmäiset potilaat tulevat kahdeksalta.
”Potilas asetellaan ensin sädehoitolaitteeseen yksilöllisen hoi- tosuunnitelman sekä pintatunnistusjärjestelmän avulla ja sitten otamme kohdistuskuvat. Meillä on automaattisia algoritmeihin perustuvia kohdistuksia, mutta ne tarkistetaan aina vielä erikseen
röntgenhoitajan silmin. Hoitohuoneen tapahtumia ja koneen liikkeitä seurataan sädehoitotilan neljän kameran avulla. Samalla potilaan vartalon asentoa seurataan kolmen pintatunnistuskameran avulla hoitotilan vieressä olevan säätötilan näytöiltä.”
Potilaan silhuetista on tehty pohjakuva sädehoidon suunnitte- luvaiheessa tietokonetomografian avulla. Kolmiulotteista kuvaa verrataan juuri siinä hetkessä olevaan asentoon.
”Tarpeen mukaan potilasta siirretään sopivampaan asentoon. 4D- hoitopöytä mahdollistaa perinteisen kolmen liikesuunnan lisäksi rotaa- tion sivusuunnassa ja 6D-pöydän levy puolestaan lisäksi kallistuksen pituussuunnassa tarvittaessa joitakin asteita tai asteiden kymmenyk- siä. Työpisteessä on aina mukana vähintään kaksi röntgenhoitajaa, usein kolmekin. Tarvittaessa kutsutaan paikalle sairaalafyysikko tai lääkäri. Käytännössä röntgenhoitaja vastaa hoidon kohdistuksesta ja sen toteutuksesta. Jos potilas liikahtaa tai vaikkapa aivastaa ja asento muuttuu, säteily katkeaa heti. Tilan mikrofonien kautta kuunnellaan potilasta sekä hoidetaan hoidon aikainen kommunikointi. Mikrofoneja tarvitaan myös hengitystahdistetuissa hoidoissa, joissa mikrofonin kautta ohjataan potilaan hengitysrytmiä ja potilas puolestaan seuraa
52Plaani 3 2022 Valaistus