Page 10 - Plaani 2 - 2021

Dokumentit
2D-tasopiirustukset Kaaviot
Luettelot
Mallintaminen
BIM-mallit (tuotetieto + 3D)
Tiedonhallinta
Projektitiedot Palvelualueet, toteutusvaiheet... Tuotetiedot
Järjestelmätiedot
(yllä) Kun suunnittelussa syntyvä tieto noudattaa standardeja, voivat kaikki prosessin osapuolet tuottaa tietoa yhteiseen BIM- malliin.
(oik.) Mercus Softawaren Valeri Tiik toivoo, että tietomallien sisällöistä voitaisiin luoda yhteistä omaisuutta, mistä hyötyisi koko toimiala.
tukevat sitä esimerkiksi tulevan tietosisällön vakioinnin osalta. Tällä hetkellä IFC-tiedonsiirron sisällöt eivät ole talotekniikkapuolella riittävän yhtenäisiä tätä varten”, Järvinen sanoo.
Suomessa käytetään vanhaa IFC 2x3 -versiota, vaikka uudem-
pi IFC 4 tarjoaisi esimerkiksi enemmän objektiluokkia. Järvisen mukaan IFC 4:n käyttöönotto olisi yksi askel kohti yhtenäisempiä, IFC-standardin mukaisia tietosisältöjä.
KANSALLISTA VAI KANSAINVÄLISTÄ MALLINNUSTA?
YTV2020:n valmistelussa pyritään mahdollisimman hyvin siihen, että suomalaiset vaatimukset eivät aiheuttaisi ristiriitoja kansainvä- listen ohjeistojen kanssa. On kuitenkin tiedossa, että esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa tietomallinnusta tehdään hiukan eri tavalla kuin Suomessa. Ohjelmistokehittäjälle, joka tekee tuotetta monille markkinoille, tämä voi aiheuttaa ongelmia.
”Tehdessämme suunnitteluohjelmaa, joka noudattaa hyvin tarkasti erilaisia kansallisia standardeja, ohjelmasta tulee helposti turhan monimutkainen”, sanoo MagiCADin Pauli Keinonen. ”Tuemme silti kaikkia ponnisteluja kansainvälisesti yhdenmukaisten suuntaviivo- jen saamiseksi, ja mahdollisesti tarvittavista lokaaleista hienosää- döistä pyrimme sitten huolehtimaan ohjelmissamme.”
Myös CADMATICin ohjelmistot ovat käytössä eri puolilla maa- ilmaa, mutta rakennussektorilla yhtiön päämarkkina-alue on Suomi. ”Näemme YTV2020-projektin ja siihen kiinteästi liittyvän talotekniikan tuotetietojen vakioinnin erittäin tärkeinä kokonai- suuksina. Meidän on turha jäädä odottamaan sitä hetkeä, että edes Euroopassa syntyisi yhtenäiset tavat tehdä tietomallinnusta. Luonnollisesti ohjelmistojen tulee olla riittävän joustavia, jotta maakohtaisia mukautuksia pystytään tekemään, mutta keskiössä tulee olla suomalaisen rakentamisen kehittäminen”, Jyrki Metsola painottaa.
SÄHKÖISEN MASSOITTELUN TARVE KATOAA
Kun tietomallin sisältämä tieto on riittävän hyvällä tasolla, poistuu yksi urakkalaskennan välivaihe, eli massoittelu. Tätä on odotettu jo toistakymmentä vuotta, ja nyt alkavat ensimmäiset merkit olla ilmassa. Kun urakoitsija uskaltaa luottaa suunnittelijan tekemään työhön ja tietomallista tuotettuun massalistaan, voidaan kohde siirtää suoraan tarjouslaskentaan.
Esimerkiksi suunnittelutoimisto Granlund Saimaalla on hyviä kokemuksia sähköisestä määrälaskennasta ja yhteistyöstä ura- kointiyrityksen kanssa. Suunnittelija Jani Kiesi on ollut mukana jo kahdessa isossa hankkeessa, joissa suunnittelija vastasi määrälas- kennasta ja urakoitsija käytti laskennan tuloksia omassa tarjouslas- kennassaan.
”Lappeenrannan Prisman laajennus vastasi kauppakeskuksen suunnittelua. Kiinteistöön tuli ravintola, liiketiloja ja käytävää, ja suunnittelussa otettiin huomioon liitynnät vanhoihin järjestelmiin. CADMATICin avulla varmistettiin muutostenhallinta ja tietosisältöjen oikeellisuus. Määrälaskennassa hyödynsimme järjestelmän tilakoh- taisia rajaustoimintoja, joiden avulla saatiin massat juuri halutusta tilasta”, Kiesi kuvaa.
Urakoitsijoilta saatujen kommenttien mukaan laskennan tarkkuus- taso riittää ilman tuotteiden tyypitystä. Jani Kiesin oma näkemys on, että liialliseen tarkkuuteen pyrkiminen on voinut jopa hidastaa sähköisen määrälaskennan ja erityisesti suunnittelijan tekemien määräluetteloiden hyödyntämistä. ”Komponenttitaso on hyvä ratkaisu, jolloin urakoitsija voi itse valita, mitä kalustesarjaa käyttää. Se jättää sopivasti liikkumavaraa urakoitsijan omaan laskentaan.”
YHTENÄINEN BIM PARANTAA RAKENNUSKANNAN KUNNOS- SAPITOA
”Jos tietomallien sisällöistä voidaan luoda yhteistä omaisuutta, poistuvat linnakkeet, joissa tietoa pimitetään”, sanoo Mercus Softwaren toimitusjohtaja Valeri Tiik. Mercuksen kehittämä Broker on muun muassa talotekniikka- ja kiinteistöalan projektinhallinta- ja laskentajärjestelmä, joka hyödyntää BIM-dataa ja rikastaa sitä projektin eri vaiheissa.
”Kun eri palveluntuottajat eivät voi kiinnittää tuottamaansa tietoa omiin tiedostoformaatteihinsa ja yhteismitallinen data saadaan kun-
Tiedonsiirto
iStockphoto
10Plaani 2 2021 Teleratkaisut ja turvallisuus