Page 13 - Plaani 2 - 2021

Järjestelmien standardinmukainen toiminta hätätilanteessa ei kui- tenkaan ole itsestäänselvyys. Laitteistoja ja järjestelmiä toimittavan Studiotec Oy:n järjestelmäsuunnittelija Hannu Mattila tietää, että toteutus- ja käyttöönottovaiheessa EN-turvakuulutusstandardien mukaiset puheen ymmärrettävyyttä koskevat mittaukset jätetään hyvin usein suorittamatta.
Paloturvallisuusjärjestelmien määräaikaistarkastuksia tekevän Alarm Control Alco Oy:n tarkastaja Petri Puttonen on puolestaan joutunut toteamaan, että kiinteistöjen omistajat ja haltijat helposti laiminlyövät nimenomaan äänievakuointilaitteiden vuosihuollot, monesti puhtaasti tietämättömyyttään.
Suomen markkinoilla merkittävimmät äänievakuointilaitteiden toimittajat ovat Bosch, Audico ja Studiotec.
HUOLLETTAVA KERRAN VUODESSA
Petri Puttonen kertoo, että äänievakuoinnissa käytettävien laittei- den ominaisuuksia ja huoltoa määrittävät tärkeimmät standardit ovat EN54 ja ST21, joka normittaa muun muassa sitä, kuinka huolto käytännössä tulee tehdä.
"Äänievakuointilaitteille lakimääräinen määräaikaistarkastus kuuluu tehdä kolmen vuoden välein, kuten myös paloilmoittimille. Sammu- tuslaitteistoille määräaikaistarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein", Puttonen toteaa.
Määräaikaistarkastuksissa varmistetaan paitsi huollon asianmukai- suus myös laitteiden toiminta. Huollossa käydään läpi niin kaiut- timet, johdot kuin akutkin. Huolto on suoritettava akkreditoidussa huoltoliikkeessä.
"VALMISTAJAN HUOLTO-OHJEEN MUKAAN"
"Laki ei määritä äänievakuointilaitteiden huoltoväliä, vaan se määräytyy EN 54-standardin pohjalta valmistajan antaman huolto- ohjeen mukaan. Käytännössä kyse on kuitenkin yhdestä vuodesta. Seuraus on, että lakimääräisyyden puutteen ja puhtaan tietämättö- myyden takia äänievakuointilaitteiden huolto usein laiminlyödään", Puttonen harmittelee.
Lakisääteisissä määräaikaistarkastuksissa laiminlyönti todentuu sillä, että asianmukaista huoltodokumentaatiota ei löydy.
"Dokumentaation puuttuminen kirjataan pelastusviranomaisille toimitettavaan tarkastuspöytäkirjaan huollon laiminlyöntinä. Pelas- tusviranomaiset seuraavat tarkastuspöytäkirjoja varsin aktiivisesti. Laiminlyöntiä seuraa korjausmääräys ja sille aikataulu. Todetut puutteet tulee korjata noin neljän viikon toimitusajalla."
Paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen kunnossapito-ohjelman mukainen lakimääräinen huoltoväli on yksi vuosi. Näiden huollossa ei vastaavia laiminlyöntejä juurikaan esiinny.
"Kiinteistöjen haltijat tietävät hyvin, että kyseiset laitteet on huollet- tava kerran vuodessa, kuten laki määrää", Puttonen sanoo.
LAITETOIMITTAJALLA MITTALAITTEET
Studiotecin Hannu Mattila kertoo, että EN-standardin mukaan jär- jestelmien toteutus- ja käyttöönottovaiheessa puheen ymmärrettä- vyyden indeksi (STI) ja signaalin äänenpaine on mitattava standar- dissa kerrotulla tavalla asianmukaisilla laitteistoilla, jollaisia yleensä on vain laitetoimittajilla ja akustiikkasuunnittelua tekevillä yrityksillä.
"Kuulutusten ja kaiuttimien toiminta kyllä varmennetaan, mutta puheen ymmärrettävyyden mittaaminen laiminlyödään Suomessa
tele&turvaPlaani valitettavan usein. Evakuointitilanteessa, kun ihmiset ehkä panikoi-
vat, on puheen ymmärrettävyys kaikkein kriittisin asia."
Ongelma on ehkä siinä, että standardi ei suoraan määrittele, kenen tämä mittaus kuuluu suorittaa. Se vain toteaa, että järjestelmä ei ole valmis eikä sitä saa ottaa käyttöön ennen kuin mittaukset on suoritettu.
"Jotkut sähkösuunnittelijat toki kirjaavat työselityksiin ehdon,
että laitteiden toimivuus tulee mitata ja mittauspöytäkirjat laatia standardin edellyttämällä tavalla. Tällöin mittaukset tulevat yleensä hoidetuksi", Mattila sanoo.
URAKOITSIJA JÄTTÄÄ TILAAMATTA
Mittaukset tekee yleensä laitetoimittaja. Mikäli työselityksessä mittauksia ei ole erityisesti painotettu, niin sähköurakoitsija jättää helposti ne tilaamatta.
"Myöskään tilaaja ei usein osaa näitä mittaustuloksia vaatia urakkaan kuuluvana työnä, jolloin ne usein jäävät tekemättä. Jos laitetoimituksen yhteydessä ei näitä mittauksia tilata laitetoimittajal- ta, niitä tuskin tilataan mistään muualtakaan.”
Esimerkiksi Saksassa asia on toisin. Siellä rakennusta ei yksinkertai- sesti voida ottaa käyttöön, ellei äänievakuointijärjestelmän standardin- mukaisuutta ja toimintaa ole varmistettu dokumentoidulla mittauksilla.
"Mittauksia tarvitaan myös silloin, kun suunnittelu ei ole mennyt maaliin, asioita on oiottu tai toteutus on ollut vaillinainen. Toiminnal-
"Kiinteistöjen omistajat tai haltijat eivät aina ole selvillä siitä, että äänievakuointilaitteet tulee huoltaa valmistajan määrittä- män huolto-ohjelman mukaisesti", Petri Puttonen sanoo.
13Plaani 2 2021 Teleratkaisut ja turvallisuus