Page 30 - Plaani 2 - 2021

vän sähkön taajuusalue vaihtelee 20-72 hertsin välillä. 50 hertsin verk- kotaajuudesta poikkeava jännite syötetään verkkoon invertterien kautta. Jännitetasot saadaan halutuksi generaattorien monijännitemuuntajilla. Generaattorien jännite voi olla 400 voltista aina 15 kilovolttiin.
Ylijäämäsähkö syötetään 110 kilovoltin sähköverkkoon. Yöaikaan, kun koeajoja ei tehdä, teknologiakeskus on ulkoisen sähköverkon varassa. Toimistokiinteistö on osa tuotantotilojen keskijänniteverk- koa ja sillä on varaliittymänä oma puistomuuntamo, jolla varaudu- taan 110 kilovoltin verkon huoltokatkoihin.
”Sähköjärjestelmää ohjaa automaatio, johon rakennetaan valmiiksi erilaisia koeajotilanteita. Tällöin operaattorin ei tarvitse vastata siirtymistä tilanteiden välillä ja myös inhimillisten virheiden määrä pienenee”, Poikonen toteaa.
Sähkönjakelujärjestelmä vaatii laajaa mittarointia eri kuormitusryh- mien kulutuksen tarkkailua varten. Mittarointia tarvitaan myös eri sähköveroluokkien kulutuksen erottamiseen.
”Koeajojen, muuntajien sekä esimerkiksi teollisuuspesukoneiden ja koneistuskeskusten hukkalämmöt otetaan talteen hyödyntämällä osittain lämpöpumpputekniikkaa. Hukkalämmöt varastoidaan ener- giakeskuksen vesivaraajaan ja hyödynnetään kiinteistöjen lämmi- tyksessä sekä prosessien tarpeissa”, Rapo huomauttaa.
OHJAUS- JA MITTAUSTIETO YLEISKAAPELOINNISSA
Smart Technology Hubin tuotanto- ja toimistokiinteistöille tullaan hakemaan BREEAM-ympäristösertifikaatin erittäin hyvä -luokitusta. Sertifikaatin tavoittelu asetti raamit niin suunnittelulle, rakentamisel- le kuin kiinteistöjen tulevalle seurannalle. Kaiken lähtökohtana on energiankulutuksen laaja mittarointi kulutusryhmittäin.
Kiinteistöjen viimeisen päälle viety moderni automaatio yhdistyy energiankäytön älykkääseen hallintaan. Pienjännitekeskukset tuke- vat älykästä sähkönjakelua ja energiankäytön seurantaa.
Kaikki tekniset järjestelmät, joissa on mahdollisuus tiedonsiirtoon, on nostettu yleiskaapelointiverkkoon tiedonkeruun mahdollistamiseksi.
”Älykkään sähkönjakelun ratkaisu perustuu väyläteknologiaan, jossa samaa väylää hyödynnetään keskusten ohjauksiin ja indi- kointiin sekä KNX-ohjausjärjestelmään ja energiamittauksiin. Tämä vähentää kaapelointia työmaalla ja yksinkertaistaa järjestelmää niin, että tilannetieto kulkee yhtä väylää suoraan valvomoon”, kertoo yksikönjohtaja Dennis Sundqvist Bravidan Vaasan toimipisteeltä.
Tuotanto- ja toimistorakennuksen kattava yleiskaapelointi palvelee sekä tuotannon prosesseja että talotekniikan tarpeita. Yleiskaape- loinnin kautta laitetieto viedään etäohjattavaan kiinteistöautomaa- tiovalvomoon.
”Häiriöihin päästään kiinni valvomojärjestelmästä, joka ilmoittaa häiriön IP-osoitteen. Tällöin huolto- ja ylläpito pääsee välittömästi katsomaan oikeaa häiriökohtaa”, Rapo sanoo
DRONE AUTTAA 3D-MALLIN PÄIVITYKSESSÄ
Rakennushankkeena Smart Technology Hub on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen.
”Wärtsilän kokoisessa organisaatiossa on paljon loppukäyttäjiä, jotka toivat sähkösuunnitteluun omat lähtötietonsa. Näin mittavas- sa hankkeessa muutoksia matkan varrella tulee paljon. Haasteena oli eri suunnittelualojen eriaikaisuus, mistä seurasi paljon yhteenso- vitusta ja tietomallin jatkuvaa päivittämistä, mikä työ jatkuu vielä”, sanoo Poikonen.
(yllä) Kiinteistöjen viimeisen päälle viety moderni automaatio yhdistyy energiankäytön älykkääseen hallintaan.
(alla) Teknologiakeskus tulee olemaan yhteistyön ekosysteemi, joka koostuu paikallisesti ja kansainvälisesti toimivista yrityk- sistä, organisaatioista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
Tuotanto- ja toimistokiinteistöistä luotiin projektin alussa tietomallit, joiden ajantasaisuudesta vastaa tehtävään nimetty suunnittelupääl- likkö. Tietomallia hyödynnetään laajalti myös sähköurakoinnissa.
”Kaikilla asentajilla on työmaalla käytössä 3D-malli mobiililaitteil- laan. Asennusten havaitut muutostarpeet voidaan piirtää suoraan malliin. Myös kaikki raportoinnit ja luovutukset tehdään tietomal- liohjelman avulla. Se on näin mittavassa hankkeessa erittäin hyvä työkalu”, Sundqvist toteaa.
3D-malleja on tarkoitus hyödyntää kiinteistöjen elinkaaren aikana ylläpidossa ja valvonnassa.
”Rakennukset saadaan herätettyä digitaalisesti henkiin upottamalla 3D-malleihin esimerkiksi kiinteistöautomaatioanalytiikan kom- ponentteja. Rakennustöiden valmistumisen jälkeen tuotantotilojen 3D-mallia voidaan täydentää ja tarkastaa drone-kuvausten avulla”, Rapo kertoo.
KNX OHJAA VALAISTUSTA
Smart Technology Hub tulee olemaan noin 1 500 wärtsiläläisen työpaikka.
”Joustavien pohjaratkaisujen johdosta tilat elävät tarpeen mukaan ja molemmissa rakennuksissa pyritään välttämään niin sanottuja korvamerkittyjä omia paikkoja”, sanoo Rapo.
Valaistuksen osalta tarvittiin monenlaisia ratkaisuja, sillä kahdes- sa kiinteistössä on hyvin monen tyyppisiä tiloja aina toimisto- ja asiakastiloista 24 metriä korkeiden tuotantohallien moottorien kojeistus- ja kokoonpanotiloihin. Suunnittelussa kaikkien tilojen valaistusratkaisut simuloitiin.
Valaistus on ulkovalaistusta myöten himmennettävissä. Kaikkia ulkovaloja ei sammuteta kokonaan yön pimeimpinäkään tunteina, sillä tuotantotilat ovat osittain toiminnassa ympäri vuorokauden.
DALI-ohjatut valaisimet on nostettu yleiskaapeloinnilla osaksi KNX-järjestelmää. Valaistuksen energiankulutusta seurataan omalla mittaroinilla.
”KNX:n kautta ohjataan valaistuksen lisäksi lämmitystä, jäähdytystä ja ilmanvaihtoa. Esimerkiksi neuvotteluhuoneissa näiden kaikkien ohjaus hoituu samasta ohjauspaneelista”, Sundqvist sanoo.
Kiinteistöautomaatiossa on mukana toiminnallisuus, jossa se seuraa valaistuksen energiankulutusta ja peilaa sitä esimerkiksi ostosähkön hintaan.
”Jos sähkön hinta nousee merkittävästi hetkellä, jolloin tuotannon koeajot ovat pysähdyksissä, voidaan valaistusta tietyin paikoin himmentää sekä ilmanvaihtoa vähentää ja näin vaikuttaa energian- kulutukseen”, Rapo toteaa.
Kun rakennusten käytöstä aletaan saada kokemuksia, voidaan valaistuksen alkuperäisiin raja-arvoihin tehdä tarpeenmukaisia muutoksia. Jos esimerkiksi henkilökunta ei kuljekaan tiloissa niin kuin on alun perin ajateltu, voidaan valaistuksen ohjausjärjestelmäl- le kirjoittaa uutta ohjauskoodia.
30Plaani 2 2021 Teleratkaisut ja turvallisuus