Page 28 - Plaani 1 - 2021

yhtä varmaa on se, että jos siitä työstä edes puolet saataisiin kanavoi- tua rakentamisen menetelmien ja laadun parantamiseen, vaikutukset olisivat huikeat.
MÄÄRÄLASKENTA JA KUKA SIITÄ VASTAA
Tietomallintamisen standardit eivät poista määrälaskennan tarvetta, mutta on selvää, että ne nopeuttavat sitä. ”Eräs YTV2020:n tavoitteista on suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden parempi yhteistyö”, sanoo Tero Järvinen. ”Kun suunnitelmien tietosisällöt ovat yhteismitallisia, luottamus kasvaa ja yhteistyö paranee. Tämä taas parantaa laatua vähentämällä turhan työn määrää ja lisäämällä ymmärrystä siitä, miten koko ala hyö- tyy suunnitelmien ja tietosisältöjen läpinäkyvyydestä.”
”Mutta malliin ei saa luottaa sokeasti, sillä myös mallissa voi olla virheitä”, muistuttaa Senaatin Juho Malmi. Hän kertoo havainneensa, että joissakin tilanteissa tietomalliin suhtaudutaan jopa kritiikittömämmin kuin pelkkään piirustukseen. ”Malli on juuri niin hyvä kuin tekijä ja ohjeet sen takana.”
TODELLINEN HYÖTYJÄ: YLLÄPITO
Palataan nyt kansallisvarantoon ja siitä huolehtimiseen. Senaatti- kiinteistöjen ympäristövastuun ja tietomallintamisen asiantuntija Mirkka Rekola odottaa erityisesti niitä hyötyjä, joita kiinteistön omistaja voi tietomalleista saada.
”Ajan tasalla pidetty rakennuksen tietomalli ja siitä johdettu Digital twin – kiinteistön sähköinen kaksonen – on tulevaisuuden kiinteistönpidon tärkein työkalu”, Rekola sanoo. ”Se tietenkin edellyttää, että YTV2020 on saatu aikaan niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka sille on asetettu, ja että sitä myös noudatetaan. Kysymyksessä on valtavan suuri asia.
asiakasrekistereissä, ohjeissa ja käsikirjoissa – sekä suunnitelmissa.
”Tietomalleista on kasvamassa osa kansallisvarantoamme”, sanoo Tero Järvinen, ja tämä on lausunto, joka on syytä muistaa. Kun kiinteästä kansallisesta omaisuudestamme lähes kolme neljäsosaa on rakennet- tua ympäristöä, niin millainen arvo mahtaa olla rakennetun ympäristön digitaalisella kopiolla, digital twinillä?
Otetaanpa vielä askel taaksepäin. Ennen kuin digital twin on relevantti aihe, täytyy vakiomuotoinen tietomallinnus saada yleiseksi suunnittelu- menetelmäksi läpi rakennussektorin.
RAKENTAMISEN LAATU ON KANSALLINEN KIPUPISTE
Ainoa tapa huolehtia kansallisvarannostamme kestävällä tavalla on kes- kittää kaikki huomio rakentamisen laatuun. Entä kuinka tietomallinnus ja YTV2020 liittyvät tähän?
Tuoreessa rakennusalan konkurssiuutisessa turhautunut toimitusjohtaja kertoi, kuinka yrityksessä laskettiin sen viimeisinä kuukausina urakoita yli 100 miljoonan edestä, mutta yhtään niistä ei saatu kotiutettua. Yksit- täisen konkurssin takana on aina monia syitä, mutta yksi asia yhdistää kaikkia rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä Suomessa: niissä lasketaan urakoita aivan valtavasti. Eikä tilanne hellitä koskaan, ei edes hitaan talouskasvun tai taantumankaan aikana, päinvastoin: silloin yhä har- vempia urakoita lasketetaan yhä useammilla toimijoilla, vaikka jaettavan rahan määrä vähenee.
Kukaan ei pysty täsmällisesti laskemaan, kuinka paljon inhimillisiä resursseja Suomessa käytetään vuositasolla rakentamisen ja taloteknii- kan määrä- ja tarjouslaskentaan. Varmaa on se, että luku on valtava, ja
28Plaani 1 2021 Rakennuttaminen