Page 29 - Plaani 1 - 2021

Palonkestävä johtojärjestelmä puurakenteissa
Toivon vilpittömästä, että olisimme alalla oppineet tietomallintamisen historian aikana niin paljon sekä mallintamisesta että kiinteistöjen ylläpidosta, että tietomallintamiseen ja avoimeen tiedonsiirtoon ladatut odotukset toteutuisivat myös kiinteistöjen käytön aikana.”
Kiinteistöjen hiilijalanjäljen hallinta on nousemassa keskeiseen rooliin hiilineutraalisuustavoitteiden myötä. Rakennushankkeiden hiilijalanjäljen laskenta on pian tulossa pakolliseksi, mutta laskennan osaajat ovat Suomessa vielä harvassa.
Tietomalli tulee toivottavasti tässäkin suhteessa olemaan avainroolissa, kun kiinteistön koko elinkaaren ympäristövaikutuksia simuloidaan suun- nitteluvaiheessa. Digital twin puolestaan auttaa myös käytön aikaisessa energiatehokkuuden, järjestelmien ja olosuhteiden optimoinnissa ja sitä kautta myös hiilijalanjäljen hallinnassa
KAKSI REITTIÄ MALLISTA HIILIJALANJÄLKEEN
Energia- ja ympäristöasioiden projektipäällikkö Mikko Keinänen Insi- nööritoimisto Leo Maaskolalta toteuttaa Ympäristöministeriön ohjeiden mukaista hiilijalanjäljen laskentaa kiinteistöille 50 vuoden tarkastelujak- soille, ja erityispyynnöstä jopa 150 vuodelle. Hänen mukaansa tieto- mallia voidaan hyödyntää laskennassa kahdella tavalla edellyttäen, että malli on tehty oikein.
”Ensinnäkin mallista saatavien massaluettelojen täytyy olla kunnossa erityisesti rakenteiden ja rakennusmateriaalien, kuten käytetyn betonin ja teräksen osalta”, Keinänen sanoo. ”Toiseksi, ja tässä on erittäin paljon parannettavaa: tietomallin pitäisi toimia myös energiamallina, mikä on edellytys energiasimuloinnille. Jos mallia ei ole tehty oikein, siitä ei ole juuri hyötyä hiilijalanjäljen laskennassa.”
VAIN RAHOITUS PUUTTUU
YTV2020 siis tarvitaan. Verrattuna edelliseen kierrokseen mukana on selvästi suurempi joukko yrityksiä, joille asia on tärkeä. Mutta samalla kyseessä on koko yhteiskuntaa ja rakennettua ympäristöä koskeva asia, joten katseet kääntyvät Ympäristöministeriön suuntaan.
BuildingSMARTin Talo-toimialaryhmän koordinaattori Anna-Riitta Kallinen kertoo, että valtion tukea ja myös investointia vaativan julki- lausuman allekirjoitti 89 yritystä ja organisaatiota. ”Kyseessä on niin merkittävä kansallinen kysymys, että vetovastuu ei voi olla yrityksillä. Ympäristöministeriöltä odotetaan vahvistusta YTV2020:n päivityksen rahoitukselle. Hankkeemme kansallisen merkityksen vuoksi toivomme sitä pikaisesti.”
Kallinen on huolissaan siitä, että ilman valtion vastuunottoa ja kansallista materiaalia tietomallinnus kaikkine tavoitteineen ei jalkaudu koskaan koko rakennussektorille. ”Ympäristöministeriön rooli varmistaisi sen, että YTV2020 olisi kaikkien yhteistä omaisuutta ja se hyödyttäisi koko rakennetun ympäristön, ei pelkästään kiinteistöjen, ylläpitoa ja edelleen kehittämistä koko kansakunnan parhaaksi.”
(vas.) BuildingSMARTin koordinaattori Anna-Riitta Kallinen odottaa Ympäristöministeriöltä vahvistusta YTV2020:n päivityksen rahoituk- selle. Kuva: Jyrki Keronen
(kesk.) Insinööritoimisto Maaskolan Mikko Keinänen odottaa vaki- oitujen tietomallien parantavan hiilijalanjäljen laskentaa.
Kuva: Insinööritoimisto Leo Maaskola
29Plaani 1 2021 Rakennuttaminen
■ Turvallinen kiinnitys puurakentamiseen tarkoitettujen erikoisruuvien avulla eurooppalaisen teknisen arvioinnin mukaisesti
■ Perinteiset palonkestävät tuotteet puuhun sopivilla testatuilla kiinnitystavoilla.
Sähkönsyötön varmistaminen palotilanteessa puurakenteissa DIN 4102 osa 12 mukaisesti
Turvallinen palonkestävien kaapeleiden vaaka- ja pystyasennus puurakenteisiin on nyt mahdollista OBO Bettermannin laajan tuotevalikoiman avulla. Uusilla tuotteilla voidaan toteuttaa puurakenteissa E30 ja E60 järjestelmä DIN 4102 osa 12 mukaisesti.
www.obo.fi
iStockphoto