Page 22 - Plaani 2 - 2024

Kun EPD on laadittu, se toimitetaan ulkopuoliselle valtuutetulle taholle varmennettavaksi. Tämä takaa tietojen luotettavuuden ja läpinäkyvyyden.
EPD-selosteet ovat julkisia ja Suomessa Rakennustieto on niiden virallinen julkaisualusta.
TUOTEVERTAILUN SIJAAN RAKENNUSTASON VERTAILUA
Ympäristöselosteissa ei usein julkaista käyttövaiheen tietoja, vaan käytönaikaiseen energiankulutukseen liittyvät tiedot lasketaan rakennuskohtaisesti rakennuksen käyttöprofiilien mukaan.
”Esimerkiksi valaisinvalmistajien keskuudessa käydään keskustelua yhteisistä pelisäännöistä sen suhteen, kuinka elinkaaren aikaiset päästöt tulisi osoittaa. Tuotekohtaisten ominaisuuksien, kuten va- laisimien energiatehokkuuden ja käyttöiän lisäksi asiaan vaikuttavat muun muassa valaistuksen käyttöajat kohteessa ja rakennuskohtai- set sähköverkon päästöprofiilit”, Bruce-Hyrkäs sanoo.
Lähtökohtana ympäristöselosteiden käytössä rakennusalalla on, että tuotteiden ympäristövaikutusten vertailu tehdään rakennus- tasolla sen elinkaaren näkökulmasta. Valaisimien osalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että niiden vertailussa tulee huomioida se, millainen kokonaisratkaisu tarvitaan tiettyjen olosuhteiden tuot- tamiseen ja kuinka paljon energiaa valaisimet kuluttavat kyseisen rakennuksen olosuhteissa.
RAKENTAMISLAKI EDELLYTTÄÄ ILMASTOSELOSTETTA
Täällä hetkellä sähköisen talotekniikan hiilijalanjälki määritetään pitkälti rakennustyyppikohtaisella neliöpohjaisella arvioinnilla.
(vas.) A-Insinöörien kestävän rakentamisen asiantuntija Kasper Karjalaisen mukaan Ympäristöselosteen las- kentatiedot auttavat myös optimoimaan raaka-aineiden kulutusta ja kehittämään tuo- tantoprosessia vähäpäästöi- semmäksi. Kuva: Reijo Koirikivi, Studio PSV
(oik.) ”Toimitilakohteessa talotekniikan materiaalien osuus rakennuksen elinkaa- ren hiilijalanjäljestä voi olla 20 prosenttia”, toteaa Granlundin vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja Tytti Bruce- Hyrkäs.
(alla) ”Tuotekohtaisella ympä- ristötietoselosteella valmistaja voi todentaa tuotteensa todel- liset päästöt, jotka saattavat olla keskimääräisiä tauluk- koarvoja huomattavastikin pienempiä”, kertoo A-Insinöö- rien kestävän rakentamisen asiantuntija Elisa Lindqvist.
Rakentamisen päästötietokantapalvelu (www.co2data.fi) sisältää Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien ja palveluiden keskimääräisiä päästötietoja.
”Jos tuotteille ei ole olemassa EPD-selosteita, käytetään raken- nuksen hiilijalanjäljen laskennassa taulukkoarvoja. Tuotekohtai- sella ympäristötietoselosteella valmistaja voi todentaa tuotteensa todelliset päästöt, jotka saattavat olla keskimääräisiä arvoja huomattavastikin pienempiä. Jos hiilijalanjälkilaskenta on tehty alun perin taulukkoarvoilla, voidaan ympäristöselosteita käyttää toteutusvaiheessa kohdekohtaiseen tarkempaan vertailuun”, toteaa Lindqvist.
Uusi rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Sen niin sanotun korjaussarjan myötä vaatimus rakennuksen ilmastoselvi- tyksestä siirtyy vuodella eteenpäin. Ilmastoselvitys ja sen sisältämä hiilijalanjälkilaskenta tulee tehdä vuoden 2026 alusta.
Ympäristöselosteiden käyttö ja tulkinta vaatii osaamista. Suunnitte- lijoiden lisäksi ymmärrystä talotekniikan roolista rakennuksen hiilija- lanjäljessä tulisi lisätä myös tilaajien ja urakoitsijoiden keskuudessa.
”Tuotteiden vertailu ympäristöselosteilla on yksi tapa vähentää päästöjä. Lisäksi tarvitaan päästöt huomioivia suunnitteluratkaisuja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi kaapelointien tehokkuutta ja materi- aalitarpeen optimointia. Myös esimerkiksi kaapelikourut aiheuttavat yllättävän paljon päästöjä. Suunnittelulla voidaan parantaa monia asioita, mutta tämä vaatii hankkeissa uudenlaisia toimintatapoja”, Bruce-Hyrkäs huomauttaa.
Alalla tarvitaan lisää koulutusta sekä yhteisten käytäntöjen ja oh- jeistusten luomista.
22Plaani 2 2024 Tieto- ja turvatekniset ratkaisut