Page 13 - Plaani 3 - 2024

Motiva järjestää syksyllä kaksi avointa työpajaa rakennusten älyindikaat- torin arviointimenetelmästä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa www.motiva.fi/ajankohtaista/tapahtumat
Tiistaina 24.9.2024 klo 13–16
Läsnäolotapahtuma pääkaupunkiseudulla
Perjantaina 27.9.2024 klo 9.00–11.30
Etätapahtuma Teams-yhteydellä
VALAISTUKSEEN TARVITAAN SÄÄTÖPORTAITA
Henri Juslénin mukaan älyindikaattori ei nykymuodossaan huomioi vuonna 2021 uudistetun sisävalais- tusstandardin EN 12464-1 vaatimuksia valotasojen portaittaisesta säädöstä. Standardin mukaan esimer- kiksi toimistotilassa tulee olla valmius säätää valaistusvoimakkuutta portaittain 300-1000 luksin välillä, kun valaistusvoimakkuus on perinteisesti mitoitettu 500 luksiin. Säätötarpeeseen vaikuttavia olosuhdete- kijöitä ovat esimerkiksi tarkkuutta vaativat näkötehtävät, työntekijän ikä tai päivänvalon saatavuus.
”EN-standardin edellyttämän valotasojen säätömahdollisuuden voisi sisällyttää SRI:n toiminnallisuus- tasoihin siten, että niissä huomioidaan käytössä olevien säätöportaiden lukumäärä. Kun valaistustasot mitoitetaan hyvän suunnittelun avulla standardin vaatimille maksimitasoille, on ohjauksella suuri rooli myös energiatehokkuuden kannalta”, Juslén huomauttaa.
Juslén lisäisi SRI:n yhdeksi valaistuksen arviointikriteeriksi ihmiskeskeisen valaistuksen, joka ottaa huomioon valaistuksen biologiset vaikutukset. Valaistuksen ohjaus on keskeisessä roolissa, kun valolla halutaan vaikuttaa ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
”Älyindikaattorilla voitaisiin arvioida myös sitä, kuinka valaistusjärjestelmä pystyy mukautumaan raken- nuksen toimintojen muutoksiin esimerkiksi valaisinryhmitysten, ohjausparametrien ja ohjauksen viiveai- kojen muutosten avulla. Mielestäni rakennuksen älyvalmiuden keskiössä ovat myös valaisinsensorit ja valaistusjärjestelmän kyky kerätä dataa kiinteistönhallintajärjestelmiä varten”, Juslén toteaa.
Valaistusverkot ovatkin keskeisiä älykkään kiinteistön rakennuspalikoita, kun valaisinsensorien keräämää tietoa integroidaan muiden taloteknisten järjestelmien ohjaukseen.
”Valaistusjärjestelmän keräämää reaaliaikaista tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi lämmityksessä ja jäähdytyksessä, joissa on enemmän energiansäästöpotentiaalia valaistukseen verrattuna. Mitä parem- min eri järjestelmät juttelevat toistensa kanssa, sitä suuremmat mahdollisuudet on tehostaa rakennuksen energiankäyttöä”, sanoo Ramboll Finlandin projektipäällikkö Juha Hälikkä.
SELKEITÄ TYÖKALUJA ÄLYOHJAUKSEEN
Yksi älyindikaattorin arviointikohde on rakennuksen dynaaminen ulkovaippa, jolla voidaan kontrolloida suoran auringonvalon vaikutuksia sisäolosuhteisiin.
”SRI on saanut negatiivista palautetta siitä, että rakennuksen ulkovaipan suhteen se huomioi vain aktiivi- set ratkaisut, vaikka ikkunoiden järkevä sijoittelu ja tilasuunnittelu voivat olla huomattavasti kustannuste- hokkaampia tapoja suoran auringonvalon haittojen ehkäisyyn. Älykkyyttä ei tulisi lisätä vain sen itsensä takia”, Kyllönen huomauttaa.
Keskustelua on herättänyt myös se, kuinka pitkälti rakennuksen älyvalmiudessa tulisi huomioida käyttäji- en tarpeita ja käyttäjälähtöisyyttä.
”Mielestäni älyindikaattoriin ei välttämättä tarvitse ottaa käyttäjälähtöisyyttä nykyistä vahvemmin mu- kaan, sillä sen rinnalla voidaan käyttää toista laskentatyökalua, joka painottuu käyttäjän hyvinvointiin ja terveyteen. Tällainen on esimerkiksi WELL-rakennusstandardi”, Hälikkä sanoo.
Jaakob Kyllösen mukaan SRI vaikuttaa lupaavalta menetelmältä, joka vaatii kuitenkin vielä hiomista ja kansallista muokkaamista Suomen olosuhteisiin sopivaksi:
”On tärkeää, että SRI pystyy antamaan rakennuksen omistajalle palautetta ja selkeitä työkaluja raken- nuksen älykkyyden parantamiseen niin, että tästä seuraa rakennuksen omistajalle todellisia hyötyjä.”
www.teclux.fi | Palkkatilankatu 1-3, 00240 Helsinki | 09 225 2410