Page 12 - Plaani 3 - 2024

Suomessa SRI:n toimivuutta on testattu vuodesta 2022 noin sadassa erityyppisessä rakennuksessa. Testaushankkeesta vastaa ympäristöministeriön toimeksiannosta Motiva.
”Testauksista toimitetaan kuluvan vuoden lopulla EU:lle raportti, jossa arvioidaan menetelmän soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Hankkeessa laaditaan myös luonnos palveluluettelosta tulevaa käyttöä varten”, Ketomäki kertoo.
Motiva järjestää syksyn 2024 aikana vielä kaksi avointa työpajaa, joissa on mahdollisuus esittää ajatuksia älyindikaattorimenettelyn sisällöstä ja toteutustavasta.
”Olemme olleet aktiivisesti mukana Motivan vetämässä älyindikaat- torin kehityshankkeessa. Rakennusten älykkyyden arviointiin on olemassa useita menetelmiä, mutta SRI:n merkittävyyttä koros-
taa sen taustalla oleva EU-direktiivi ja sitä myötä mahdollisesti myöhemmin tuleva velvoittavuus lainsäädännön kautta”, toteaa Ramboll Finlandin liiketoiminnan kehityspäällikkö Aleksi Nyman.
VALAISTUS MUKAAN KULUTUSJOUSTOON
Ramboll Finlandin sähkösuunnittelija Jaakob Kyllönen teki Aalto- yliopiston diplomityössään SRI-arvioinnin neljälle liikerakennukselle. Laskennassa älyvalmius on yhteistulos eri taloteknisten järjestelmi- en saamista pisteytyksistä siten, että indikaattorin kokonaispiste- määrä on 0-100 %.
”Arviointien kokonaispistemäärät vaihtelivat välillä 30-45 %. Yksi syy mataliin pistemääriin oli rakennusten heikko valmius osallistua
energiajoustoon oman sähköntuotannon, energiavarastojen tai kulutusjouston kautta. SRI ei nykyisellään täysin sovellu esimer- kiksi päivittäistavarakaupan arviointiin, koska se ei täysin huomioi liikerakennuksen erityispiirteitä, kuten hukkalämmön hyödyntämis- tä. Lisäksi SRI:ssä painotetaan järjestelmien tilakohtaista ohjausta. Liikerakennuksissa myymälätila on usein yhtä suurta tilaa, joka kattaa suurimman osan rakennuksesta, jolloin tilakohtaisuus jää jokseenkin tulkinnanvaraiseksi”, Kyllönen sanoo.
Kyllösen mukaan SRI:n pääpaino on rakennuksen energiatehokkuudes- sa ja kyvyssä osallistua energiajoustoon. Myös valaistus voisi osallistua kulutusjoustoon, mutta nykyinen laskentamenetelmä ei tätä huomioi.
”Valaistusta voidaan himmentää tietyissä rajoissa niin, etteivät tilojen käyttäjät sitä huomaa. Valaistusjärjestelmä voi reagoida hyvinkin nopeasti sähköverkon kulutusjoustotarpeisiin”, Kyllönen perustelee.
Arviointeja tehdessään Kyllönen havaitsi, että valaistuksen toimin- nallisissa tasoissa ei huomioida valaistuksen ohjauksessa käytettä- viä aikaohjelmia. Myös ulkoalueiden valaistus jää paitsioon.
”Ulkovalaistus jää joko huomioimatta tai sen voi yhdistää sisäva- laistukseen. Mielestäni sisä- ja ulkovalaistus tulisi arvioida erik- seen”, hän jatkaa.
Ramboll Finland on ollut aktiivisesti mukana Motivan vetä- mässä älyindikaattorin kehityshankkeessa, jossa indikaattorin toimivuutta on testattu erityyppisissä rakennuksissa. Kuvassa Juha Hälikkä, Aleksi Nyman ja Jaakob Kyllönen.
12Plaani 3 2024 Valaistus