Page 16 - Plaani 3 - 2024

Uusia suosituksia ja suureita ihmiskeskeisen valaistuksen toteutukseen ja arviointiin
Valaistuksen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon valon sekä visuaaliset että ei-visuaaliset vaikutukset. Näkemiseen liittyvät suositukset perustuvat pääosin valaistusvoimakkuusarvoihin, joita saadaan esimerkiksi valaistusstandardeista. Valon ei-visuaalisia vaikutuksia sen sijaan ei voi arvioida yksinomaan valaistus- voimakkuuksien avulla, joten tätä varten on kehitetty uusia suureita.
Teollistuneissa
maissa ihminen
viettää arviolta
noin 90 % ajas-
taan sisätiloissa,
jossa valaistus toteutetaan säh- kövalon avulla.
Siksi sisätilojen valaistuksen suunnittelussa
tulisi ottaa huo-
mioon näkemisen lisäksi myös va-
lon ei-visuaaliset vaikutukset. Va- laistusalalla käy-
tetään tällaisesta valaistuksesta
termiä ”ihmiskes- keinen valaistus”
(HCL, Human
Centric Lighting). 380 Kansainvälinen valaistuskomissio
430 480
530 580
Aallonpituus (nm)
630 680 730
Teksti: Tapio Kallasjoki
Ledivalon spektri
smel (λ) V(λ)
CIE puolestaan
käyttää termiä
”integrative lighting” osoituksena siitä, että valaistuksessa yhdiste- tään sekä näkemisen että terveyden vaatimukset [1].
VALON VAIKUTUS VUOROKAUSIRYTMIIN
Ihmisen silmiin tulevalla valolla on sekä välitön virkistävä vaiku-
tus että vuorokausirytmiä vahvistava vaikutus. Vuorokausirytmiä ohjaa ihmisen sisäinen kello, johon ulkoinen valoaltistus vaikuttaa. Vuorokausirytmin vaikutus näkyy esimerkiksi ruumiinlämpötilan, ve- renpaineen, hormonitoiminnan ja vireystilan vaihteluna. Useimmilla
ihmisillä luontainen sisäinen kello jätättää. Sisäinen kello tahdistuu silmiin aamulla tulevan valon vaikutuksesta. Suomessa syksyisin
ja talvisin päivänvalon määrä on vähäinen eikä riitä tahdistamaan sisäistä kelloa. Lisäksi ihmiset viettävät paljon aikaa iltaisin säh- kövalossa, mikä edelleen siirtää vuorokausirytmiä myöhemmäksi. Tästä on seurauksena monia terveyshaittoja, joita nimitetään kaa- mosoireiksi. Ne vaikuttavat sekä ihmisen mielialaan että terveyteen. Suomessa suoritettujen väestötutkimusten mukaan yli 70 % tutki- tuista (N=20792) tunsi kaamosajan vaikutukset unen lyhenemisenä, toimintatarmon vähenemisenä ja mielialan laskuna.
16Plaani 3 2024 Valaistus