Page 18 - Plaani 3 - 2024

D65 päivänvalo
2 700 K 5 000 K
380 430 480 530 580 630 680 730 780 Aallonpituus (nm)
(yllä) Kuva 2.
Kuvassa ylinnä spektrin väreillä värjättynä on standardoidun päivänvalon D65 energiaspektri. Alempana on kaksi valonläh- devalmistajan muokkaamaa spektriä ihmiskeskeiseen valais- tukseen. Mustalla värillä rajatun 5000 K valon mel-DER-arvo on 0,97 ja valkoisella värillä rajatun 2700 K valon mel-DER-arvo on 0,44. | Lähde: BioUp-esite, Signify
värilämpötila ei anna oikeaa kuvaa siitä, millainen vaikutus valolla on vuorokausirytmiin ja vireystilaan. Valonlähdevalmistajilla on tarjolla myös erikoistuotteita, joissa tavanomaisen valkoista valoa tuottavan ledin spektriä on muokattu siten, että kylmää valoa anta- valle ledille saadaan korkea mel-DER arvo ja lämpimälle vastaavasti hyvin pieni mel-DER-arvo (kuva 2).
SPEKTRIPOHJAISET MITTARIT VALAISTUSSUUNNITTELIJAN APUNA
Pelkkä valon värilämpötilan tai spektrin säätö ei yksin riitä tahdista- maan vuorokausirytmiä aamuisin, vaan myös silmään tulevan valon määrää on voitava lisätä. Toisaalta ihmiskeskeisen valaistuksen tulisi olla myös energiatehokas. Siksi tahdistuksen tapahduttua voidaan valaistustaso laskea normaaliin työskentelytasoon. Hyvä keino säästää energiaa on myös suunnitella tilat niin, että niihin tulee runsaasti päivänvaloa vuoden valoisana aikana.
Valaistussuunnittelijalle todellinen haaste tulee siitä, miten valo saadaan häikäisemättä tilassa olevan istuvan tai seisovan henkilön silmiin. Pystypintojen ja siten myös silmän pinnan valaistusvoimak- kuutta voidaan suurentaa häikäisemättä, kun tilassa olevan haja- valon määrää lisätään. Tämä voidaan tehdä käyttämällä vaaleita huonepintoja, suurikokoisia hajavaloa antavia valaisimia, ”seinän- pesijöitä” ja epäsuoria valaistusratkaisuja. Täytyy muistaa myös, että edes silmän pinnalle tuleva vertikaalinen valaistusvoimakkuus
ei anna oikeaa kuvaa siitä, paljonko silmän sisälle tulee valoa. Tämä johtuu siitä, että silmäluomet rajoittavat ihmisen katsekent- tää. Sisätiloissa katsekenttä rajoittuu ylöspäin noin 50 asteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että varsinkin pienissä huonetiloissa katsekentässä ovat pääasiassa seinät. Suurissa tiloissa katon merkitys kasvaa. Jos esimerkiksi valaisimissa käytetään rajaavaa häikäisysuojausta, jossa häikäisysuojakulma on yli neljäkymmentä astetta, ei itse valonlähteestä juuri tule valoa suoraan silmään. Va- lon osuessa värilliseen pintaan osa siitä absorboituu ja osa heijas- tuu. Siksi myös pintojen värillä on merkitystä. Esimerkiksi keltainen seinä ei heijasta sinistä valoa toisin kuin valkoinen.
Säännöllisellä valve-uni-rytmillä on suuri merkitys ihmisen tervey- delle ja hyvinvoinnille. Siksi myös ilta-ajan ja yöajan valaistukseen tulee kiinnittää huomiota. CIE:n antamat suositusarvot ylittyvät helposti, jos iltaisin istuu päätteen tai television ääressä tai käyttää sängyssä mobiililaitteita. Lisäksi mobiililaitteiden sisältämä asiasi- sältö voi virkistää ja viivästyttää nukahtamista. Asia on hyvä pitää mielessä myös suunniteltaessa sairaaloiden potilashuoneiden ja vanhusten palvelutalojen valaistusta.
Valaistusmittauksiin on viime vuosina tullut valokennoihin perustu- vien mittalaitteiden lisäksi spektripohjaisia mittalaitteita. Kun mittari mittaa tulevan valon energiaspektrin, voidaan spektriä painottaa halutuilla herkkyyskäyrillä. Näin spektripohjaisesta mittarista saadaan suoraan myös mel-EDI-arvot. Tällöin mittauksilla voidaan varmistaa, että myös suunnitellut ei-visuaaliset arvot toteutuvat valaistusasennuksessa.
[1] ISO/CIE/DTR 21783:2020(E) Light and lighting — Integrative lighting — Non-visual effects
[2] CIE S 026/E:2018 CIE System for Metrology of Optical Radiati- on for ipRGC-Influenced Responses to Light
[3] CIE TN015:2023 Second International Workshop on Circadian and Neurophysiological Photoreception
18Plaani 3 2024 Valaistus