Page 35 - Plaani 3 - 2024

valoPlaani
Oikean väristä ja sopivan
energistä valoa kasveille
Kasvivalaistuksessa valon värillä on väliä. Ledit tarjoavat ratkaisuja niin makeiden mansikoiden kuin kauniiden joulutähtien kasvattamiseen. Suomen kasvihuoneissa ei olla isosti siirrytty ker- rosviljelyyn, mutta ledeihin siirtyminen on kaikilla viljelijöillä edessä.
Teksti: Marjukka Puolakka Kuvat: Paavo Lehtonen
Valo on kasville elintärkeää energiaa, jota se tarvitsee yhteyttämi- seen. Valo auttaa kasvia myös päättämään, mitä se tällä energialla tekee: kasvattaako biomassaa, venyäkö pituutta vai tuottaako kukkia ja siemeniä tai lehtiin suojavahaa.
Ledit tarjoavat monia mahdollisuuksia valon räätälöintiin eri kasvila- jien tarpeisiin.
”Yleisesti kasvit käyttävät eniten spektrin sinisen ja punaisen alu- een valoa, mutta hyötyvät myös UV- ja kaukopuna-alueen säteilys- tä. Eri kasvien valontarpeissa on huomattaviakin eroja ja optimaali- seen kasvatusvaloon vaikuttaa myös kasvin käyttötarkoitus”, sanoo Greenlux Lighting Solutions Oy:n myyntijohtaja Mika Linden.
Salaatille on esimerkiksi omiaan lehtimassan kasvua edistävä valo. Kuluttaja ei halua kaupasta kukkivaa, vaan isolehtistä ja hyvältä maistuvaa salaattia. Siementuottajat ja kasvinjalostajat taas suosi- vat valoa, joka antaa kasville signaalin kukinnan kiihdyttämisestä.
Valossa kasville on olennaista spektrikoostumus ja eri aallonpi- tuusalueiden keskinäiset suhteet. Tärkeää on myös valon määrä ja ajoitus. Valon määrää kuvaa kasvin pinnalle aikayksikössä saapuvi- en fotonien lukumäärä.
”Pieni taimi tarvitsee vähemmän valoa kuin täyskokoinen taimi. Kasveissa on eroja myös vuorokauden aikana saadun valojakson suhteen. Joulutähti on esimerkiksi lyhyen päivän kasvi ja keväällä kukkiva päivänkakkara pitkän päivän kasvi. Valolla voidaan vaikut- taa myös viljelykasvien ravintoarvoihin ja makuun”, kertoo Greenlux Lighting Solutions Oy:n kasviasiantuntija Aku Sarka.
ILMASTONMUUTOS VAUHDITTAA TUTKIMUSTARVETTA
Greenlux Lighting Solutions Oy:n Valoya on tutkimuspainotteinen kasvienviljelyn ledivalaistusratkaisujen toimittaja, jonka tuoteke- hitys- ja valmistustilat sijaitsevat Helsingin Herttoniemessä. Sieltä käsin yritys toimittaa erilaisiin kasvatustarpeisiin räätälöityjä ledi- valaisimia ympäri maailmaa Grönlantia ja Saudi-Arabiaa myöten. Vientivetoinen yritys tekee aktiivista yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
(vas.) Kasviasiantuntija Tiina Sarja-Lambert mittaa mansikan lehtien klorofylli-, flavonoidi- ja antosyaanipitoisuuksia.
”Kasvitutkimukselle on nyt tarvetta, kun ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä lämpenemisen ja kuivuuden myötä. Kasvinjalostus ja kasvu- olosuhteiden optimointi auttavat kasveja kestämään muuttuvia olo- suhteita. Euroopassa esimerkiksi Saksassa tehdään ison volyymin kasvitutkimusta, jossa olemme mukana”, Linden toteaa.
Valoya on ollut mukana yli 700 kasvikokeessa, joissa on tutkit-
tu valon räätälöintiä yli 300 kasvilajille mansikasta oreganoon ja salaatista Yhdysvalloissa lääkekasvina käytettävään kannabikseen. Valoyalla on Yhdysvalloissa ja Intiassa tytäryhtiöt, jotka palvelevat näiden maiden markkinoita.
MANSIKAT KYPSYVÄT KASVATUSKAMMIOISSA
Sarka esittelee Herttoniemen laboratoriotiloja, joissa tehdään erilai- sia kasvatuskokeita mansikan kerrosviljelystä salaatin valotukseen. Pääsemme kurkistamaan mikroilmastoltaan vakioituun kasvatus- kammioon, jonka hyllyillä kasvaa mansikoita useassa tasossa. Kas- vuolosuhteissa ainoa muuttuja on valo ja nämä mansikat kypsyvät kolmen erivärisen valon alla. Kokeen aikana niiden kasvua seura- taan mittauksilla, jotka kertovat esimerkiksi mansikan sokeripitoi- suudesta ja flavonoideista sekä lehtien klorofylliarvoista.
”Edellinen kasvukierros tuotti satoa reilussa kahdessa kuukaudes- sa. Valon koostumuksella oli selkeä vaikutus sadon määrään ja laatuun, mikä tuli ilmi sekä kemiallisissa mittauksissa että makutes- tissä. Mansikan vertikaaliviljely kiinnostaa kasvattajia, joiden kanssa teemme kokeita myös laboratoriota isomman pinta-alan tiloissa”, Sarka kertoo.
Kasvi tarvitsee valon ohella myös pimeää.
”Kasvivalaistuksen ohjauksessa voidaan käyttää päälle-pois- kytkentää tai se voidaan toteuttaa ohjausjärjestelmällä esimerkiksi pehmeänä auringonnousua ja -laskua simuloivana ratkaisuna. Tällöin valon himmentämisen ohella kasville viestitään kaukopunan avulla aamun sarastuksesta ja iltapäivällä alkavasta pimeästä”, Linden kuvailee.
VERTIKAALIVILJELYÄ MAAN ALLA
Suomessa valtaosaa kasvihuoneista valaisevat edelleen suur- painenatriumlamput ja viljely tehdään perinteisin tavoin yhdessä tasossa olevilla kasvatusalustoilla.
35Plaani 3 2024 Valaistus