Page 36 - Plaani 3 - 2024

Kerros- eli vertikaaliviljelyssä kasvatushyllyjä on useassa tasossa ja valo saadaan tuotua ledien avulla lähemmäs kasvia. Ideana on mah- dollisimman tasainen valaistus, joka tuottaa tasalaatuista satoa.
”Tyypillisesti valo tuodaan vertikaaliviljelyssä yläpuolelta ja valai- simen etäisyys kasvista vaihtelee puolesta metristä kymmeneen senttiin. Kasvit voidaan myös ohjata liikkumaan valaisimien alla. Kuwaitissa olemme mukana projektissa, jossa valaisimet liikkuvat kasvien yllä”, sanoo Linden.
Vertikaaliviljelylle otollisia ympäristöjä ovat suljetut kontit, teolli- suushallit ja maanalaiset tilat, joihin ei tule päivänvaloa. Suljetussa mikroilmastossa voidaan kontrolloida kaikkia kasvuun vaikuttavia tekijöitä, kuten keinovalaistusta, lämpötilaa, ilmanvaihtoa, ilman kosteutta ja CO2-pitoisuutta.
”Koronapandemian aikana Singaporessa havahduttiin ruuantuo- tannon omavaraisuuden lisäämiseen. Pienessä valtiossa viljelytila on kuitenkin kortilla. Ratkaisuja lähdettiin hakemaan maanalaisista vertikaaliviljelmistä, joiden toteuttamiseen varakkaassa ja kehitty- neessä valtiossa löytyy resursseja”, Linden kertoo.
Myös Martiniquen saarilla ja Chilessä on vertikaalifarmiprojekteja, joissa kasvuun haetaan stabiilisuutta olosuhteita kontrolloimalla. Ruotsissa puolestaan kuusen taimia kasvatetaan kerrosviljelmissä.
Suomessa vertikaaliviljelyn yleistymistä ovat hidastaneet sen vaati- mat suuret investointikustannukset.
”Näkemykseni mukaan vertikaaliviljelyä kohtaan oli joitakin vuosia sitten suuria odotuksia. Se vaatii kuitenkin suuret investoinnit ja myös käyttö- kustannukset ovat korkeat, koska kasvatusympäristön olosuhteita tulee kontrolloida tarkasti. Tällöin tasalaatuisten premium-tuotteiden hinta nousee perinteistä kasvihuoneviljelyä korkeammaksi”, Linden toteaa.
Suomessa on myös moniin muihin maihin verrattuna paljon pinta- alaa perinteistä, yhdessä tasossa tehtävää viljelyä varten.
EDESSÄ SIIRTYMÄ SUURPAINENATRIUMLAMPUISTA LEDEIHIN
Ledit tekevät tuloaan Suomen kasvihuoneisiin. Moni viljelijä on lähtenyt liikkeelle hybridivalaistuksesta, jossa osa suurpainenat- riumlampuista on vaihdettu ledeiksi. Tällöin muutos ei ole kerralla niin suuri ja olosuhteita on helpompi hallita.
”Kasvihuoneissa käytetään myös loistelamppuja, joita ei enää
saa tuoda EU-markkinoille. Suurpainenatriumlamputkin tulevat poistumaan markkinoilta näillä näkymin vuoteen 2027 mennessä. Viljelijöiden olisi nyt hyvä aloittaa ainakin ledivalaistuskokeilut, jotta uusi valaistustapa ei tule aivan uutena sitten kun muita valonlähtei- tä ei enää ole saatavilla”, Linden kannustaa.
Valonlähteinä ledit ja suurpainenatriumlamput tuottavat eri tavalla lämpöä, minkä takia ledisiirtymä vaatii uutta lähestymistapaa kas- vuolosuhteiden lämmönhallintaan.
36Plaani 3 2024 Valaistus